Joutsjärvi (14.812.1.002)
Järvi
Nimi: Joutsjärvi
Järvinumero: 14.812.1.002
Vesistöalue: Joutsjärven - Tainionvirran alue (14.812)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 012,3 ha
Syvyys: 23,66 m
Keskisyvyys: 3,79 m
Tilavuus: 38 372 500 m³0,0384 km³ <br />38 372 500 000 l <br />
Rantaviiva: 53,6 km53 600 m <br />
Korkeustaso: 85,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Sysmä (kunta)
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Sysmä kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen sisällä Sysmä sijaitsee ala-alueiden Järvi-Suomi sekä Lounaismaan ja Pohjanmaan rannikko vaihettumis vyöhykkeessä. Sysmän lounaiskulma on Etelä-Hämeen lehtokeskuksen reuna-aluetta. Maaperä on pääosin moreenin ja kalliomaan vuorottelua. Joutsjärven ympäristössä esiintyy avokallioita ja kalliomaata sekä hienojakoisia maa-aineksia, savea ja silttiä, joita esiintyy pääosin jokien ja järvien ranta-alueilla.
Nykytila ja suojelu
Joutsjärven – Tainionvirran alueeseen kuuluvalta Joutsjärven Harvalanselältä on otettu vesinäytteitä 10.8.2009. Kokonaissyvyydeltään 3,5 metrin syvyisellä näytepisteellä ei ollut havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta vaan vesi oli lähes tasalaatuista koko vesipatsaassa. Tuotantotyypiltään Harvalanselkä oli kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksiensa perusteella lähinnä lievästi rehevä.
Värilukunsa ja kemiallisen hapenkulutuksensa perusteella vesi oli vähähumuksista, vaikka näkösyvyys järvellä olikin ainoastaan 1,5 metriä. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Joutsjärven Harvalanselkä kuului kesän 2009 tulosten perusteella luokkaan hyvä.
Joutsjärven rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa reheväksi. Piilevälajisto ilmensi kuitenkin karua ja erinomaista vedenlaatua. Piileväindekseistä poiketen ekologinen jakauma osoitti, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit.
Luonto ja lajistoa
Vesikasvillisuudeltaan reheviä alueita ja laajoja ruovikoita on mm. Joutsjärven Muurahaislahdella. Paikoin myös järvikorte muodostaa yhtenäisiä kasvustoja. Ruovikoihin liittyy usein luhtakasvillisuutta. Hoikkaängelmä, hakarasara ja ketoneilikka kasvavat Joutsjärven laidun perinnemaisemakohteilla. Lehto- ja rinneniittyjen sekä tienvarsien ja ratapenkereiden lajista on mäkikauran esiintymätieto Joutsjärveltä.
Naurulokki yhdyskuntia on Joutsjärvellä Salonsaaren länsirannalla. Kaulushaikaralla on reviiri Joutsjärven Lemmonlahdesta ja Muurahaislahdesta. Kurki pesii todennäköisesti Joutsjärven Muurahaislahden rantasoilla. Ruskosuohaukka Joutsjärven Muurahaislahdessa ja kuhankeittäjä Huutoniemellä. Muita lajeja: selkälokki, laulujoutsen.
Liito-oravasta on tehty aiemmin havaintoja Joutsjärven rantametsistä. Joutsjärven pohjoisrannalla Terriniemen länsipuolella liito-oravan elinalue on haapa-koivuvaltaisessa vanhassa metsässä.
Läntisen selän luodolla, Joutsjärvellä, on linnustokohde, jonka alueeseen kuuluu neljä kallioista saarta ja kolme pientä luotoa. Saarilla on huomattava merkitys selkävesilinnuston pesimäalueena. Kalliosaaressa pesii naurulokkikolonia sekä pikkulokkeja. Pohjoisrannan metsässä, Joutsjärvellä, on eläimistökohde. Niemen vanhan metsän valtapuuston muodostavat haapa ja koivu sekä rannassa harmaaleppä. Puusto on ikärakenteeltaan vaihtelevaa. Lahopuuna on paljon järeää koivua ja haapaa. Pökkelöissä on runsaasti tikankoloja sekä muiden kolopesijöiden pesiä.
Salonsaaren länsirannalla on kasvillisuus- ja linnustokohde. Rannalla on kapeana kaistaleena rantaluhtaa ja ruovikkoa. Luhdalla pesii naurulokkikolonia. Takamaastossa on muinaismuistokohde.
Suolahti-Hopeaniemellä on kasvillisuus- ja linnustokohde. Kohteeseen kuuluvat Suolahden rantaluhta, luhdan takainen suo, Hopeaniemen kukkula sekä niemen kaakkoispuolinen rantasuo ja rantametsä. Rantaluhdalla pesii järven suurin naurulokkikolonia.
Alue on järven tärkeimpiä vesi- ja ruovikkolinnuston pesimäpaikkoja. Hopeaniemen metsäkukkula on mustikkatyypin tuoretta mänty-koivusekametsää. Rantametsä on koivuvaltaista, entistä metsälaidunta, jossa puusto on noin 70-vuotiasta. Kukkulan ja kaakkoispuolen rantametsillä on huomattava maisemallinen merkitys.
Mustaniemen kasvillisuuskohde on Joutsjärven ympäristön luonnonsuojelullisesti arvokkain vanhan metsän alue. Pääpuulajina on koivu, seassa kasvaa mäntyä, kuusta ja haapaa. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa. Lahopuusto koostuu koivupökkelöistä ja eri-ikäisistä koivumaapuista. Kauempana rannasta on vastaavan kaltaista vanhaa laidunmetsää, jossa on paljon pakurikäävän tappamia koivuja ja isoja haapoja. Metsistä muodostuva yli 50 hehtaarin suuruinen alue on vanhana luonnonmetsänä arvokas.
Lemmonlahdella on kasvillisuuskohde. Laajalla rantaluhdalla ja järviruokovyöhykkeellä on merkitystä vesilinnuston pesimäpaikkana. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Joutsjärven rantaluhdat: Harvalanselän puolella on laajasti soistunutta ruovikkorantaa. Ruskosuohaukka saalistaa tyypillisesti näillä rannoilla. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Hautolahden kalliorannalla on lahden pohjukassa rannan puolelta avoin kalliojyrkänne. Kallion laella kasvaa lehtipuusekametsä, jossa ylispuina on mäntyä ja koivua. Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta,harjusta, planktonsiikaa sekä karppia.
Lähteet: Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2005, Valtion ympäristöhallinto, Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Joutsjärvi (ymparisto.fi)
