Ala-Rieveli (14.171.1.001)
Ala-Rieveli on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
Ala-Rieveli on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
146 214 000 m³ <br />0,146 km³ <br />146 214 000 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
12. toukokuu 2025 |
Sijaitsee Heinolan alueella Päijät-Hämeessä. Tunnetaan myös nimillä Rieveli ja Ala-Rääveli. Ala-Rievelin vedet virtaavat Sulkavankosken kautta Konniveteen, jonka eteläpäästä Kymijoki jatkuu jokimaisena. Vesiä tulee myös pohjoisesta Keskinen järveltä Kuorekosken kautta. Ala-Rieveli Myllylahden pohjukasta on vesiyhteys Imjärveen. Sekä Euranlahdelta Pajupuron kautta Ala-Pajujärveen.
Ala-Rievelin 017 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 15.7.2013 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 35 metriä. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli erinomainen.
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa sekä haukea.
Heinolan järviseudulla levittäytyvät lukemattomat vesistöt ja niitä reunustavat metsäiset selänteet. Maaperä muodostuu pääosin avokallion päälle kerrostuneesta moreenista. Heinolan pohjois- ja itäpuolta kiertää muuta osaa jylhempi kallioselänteiden vyöhyke. Peltoalueita on erittäin vähän ja ne ovat hyvin pienialaisia. Päävesistöä on mm. Ala-Rieveli Heinolassa. Järvien suunta vaihtelee kallioperän ruhjeisuuden mukaan. Kymijoki virtaa alueen poikki leveänä uomana. Seudun pohjoisosat ovat vedenkoskematonta, kasvillisuudeltaan muuta aluetta rehevämpää kumpumaata.
Heinolan vesistöt ovat olleet merkittäviä kulkureittejä jo esihistoriallisella ajalla. Rannoilta on löydetty huomattava määrä kivikautisia asuinpaikkoja ja useita kalliomaalauksia, joista tunnetuin on Lusin kalliomaalaus.
Pääosa asutuksesta on keskittynyt Heinolan kautta kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen harjumuodostuman vaiheille. Viljelymaisemia on selvästi harvemmassa kuin muualla Päijät-Hämeessä ja ne ovat pienialaisempia.
Peruskätkö Ala-Rievelin rannalla, vanhoilla kalliomaalauksilla. Suositellaan melojille tai veneilijöille, mutta kätkölle pääsee myös maareittiä pitkin.
Lähteet: Päijät-Häme liitto, Valtion ympäristöhallinto, Geocaching.
Sivua on viimeksi muutettu 11. elokuuta 2013 kello 18.00.