Lappalanjärvi (14.181.1.001)

58 747 100 m³ <br />0,0587 km³ <br />58 747 100 000 l <br />

29 660 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Lappalanjärvi
• Järvinumero: 14.181.1.001
• Vesistöalue: Lappalanjärven alue (14.181)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 285,67 ha
• Syvyys: 16,67 m
• Keskisyvyys: 4,57 m
• Tilavuus: 58 747 100 m³0,0587 km³ <br />58 747 100 000 l <br />
• Rantaviiva: 29,66 km29 660 m <br />
• Korkeustaso: 56,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kouvola
• Maakunta: Kymenlaakson maakunta
• ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

7. heinäkuu 2025 10:08 Ei levää Särkkien uimaranta 2

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Lappalanjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Lappalanjärvi (14.181.1.001)/­Lappalanjärvi, Hautala

16. kesäkuu 2019 13:00

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Lappalanjärvi (pinta-ala 12,857 km2) on Kymenlaakson 8. suurin järvi ja Kouvolan 6. suurin järvi pinta-alan perusteella. Lisäksi Lappalanjärvi on Kouvolan 11. syvin järvi.

Lappalanjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan keskikokoiset humusjärvet. Lappalanjärveen kuuluu 11 saarta, joiden yhteispinta-ala on neljä hehtaaria. Järvestä on yh-teys Kymijokeen sekä Käyrälampeen. (OIVA 2013.)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lappalanjärvestä löytyy ainakin seuraavia kalalajeja: Hauki, Kuha, Ahven, Made, Muikku, Lahna, Suutari, Särki, Kiiski

Harjusta ja ankeriasta on istutettu ainakin joskus kauan aikaa sitten. Niitä tuskin kovin paljoa löytyy.

Tarut ja tositarinat

Järven länsipuolella oleva murhasaari on saanut nimensä 16.7.1938 siellä tapahtuneesta nuoren naisen murhasta. (Saarento ja Jokela kylät kuin veljekset, Saarento-Jokelan perinnepiiri II, 2008)