Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)
Järvi
Nimi: Repovesi, Luujärvi, Tihvetjärvi
Järvinumero: 14.981.1.001
Vesistöalue: Repoveden - Luujärven alue (14.981)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 280,63 ha
Syvyys: 41,2 m
Keskisyvyys: 5,78 m
Tilavuus: 131 728 000 m³0,132 km³ <br />131 728 000 000 l <br />
Rantaviiva: 147,62 km147 620 m <br />
Korkeustaso: 76,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi muodostuu kolmesta vesimuodostumasta: Repovedestä, Luujärvestä ja Tihvetjärvestä. Vesimuodostumista Tihvetjärvi on suurin, Repovesi toiseksi suurin ja Luujärvi on pienin. Vesimuodostumien pintavesityyppi on keskikokoiset humusjärvet. (OIVA 2013.)
Järviwikin tilastojen mukaan Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan toiseksi syvin järvi: syvin kohta 42,1 metriä kun Kouvolan syvimmän, Vuohijärven, syvin kohta on 75,51 metriä.
Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan pinta-alaltaan kolmanneksi suurin järvi (Kouvolassa on Järviwikin mukaan 458 järveä). Järven pinta-ala on 22,806 km², joka on noin 7 % Kouvolan sisävesipinta-alasta (Kouvolan sisävesipinta-ala on 325,23 km²). Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kymenlaakson maakunnan pinta-alaltaan neljänneksi suurin järvi, tilastoissa edellä ovat suuremmasta pienempään: Vuohijärvi, Pyhäjärvi ja Konnivesi.
Nykytila ja suojelu
Repoveden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan järven ekologinen tila on erinomainen. Repoveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Luu-järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila hyväksi. Tihvetjärven ekologinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA 2013.)
Repovedellä on Natura-luonnonsuojelualue.
Uhanalaisista lajeista Repoveden alueella on tavattu teeri, joka on lintudirektiivin mukaan Suomen erityisvastuulaji, ja riekko, joka on alueellisesti uhanalainen laji. Alueella on myös kasveja ja hyönteisiä, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Repoveden kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen suosituimmista retkeily- ja luontokohteista. VisitKouvola.fi kuvaa aluetta näin: ” Repoveden kansallispuiston maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.” Repovedeltä on löytynyt myös esihistori-allisia kalliomaalauksia (Valtion ympäristöhallinto 2008).
Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvun lopulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Tornin on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Elvingin torni (Lions Club)
- Repoveden kansallispuisto (Repovesi.com)
- Repoveden kansallispuisto (visitKouvola.fi)
- Repoveden kansallispuisto (Luontoon.fi)
- Repoveden kansallispuisto (Wikipedia)
- Riekko (Suomen lintuatlas)
- Teeri (Suomen lintuatlas)
- Verlan kalliomaalaus (Wikipedia)
Lähteet
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.7.2013.
Valkealan kulttuurikohteet 2013. Elvingin torni. WWW-dokumentti. http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/vj-et.html. Ei päivitystietoja. Luettu 12.8.2013.
Valtion ympäristöhallinto 2008. Repovesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290795&lan=FI. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.7.2013.
