Kilpijärvi (19.007.1.001)
Järvi
Nimi: Kilpijärvi
Järvinumero: 19.007.1.001
Vesistöalue: Kilpiojan valuma-alue (19.007)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 263,81 ha
Syvyys: 2,38 m
Keskisyvyys: 1,78 m
Tilavuus: 4 703 050 m³0,0047 km³ <br />4 703 050 000 l <br />
Rantaviiva: 12 km12 000 m <br />
Korkeustaso: 78,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kilpijärvi on pinta-alaltaan 2,6 km2 ja kuuluu Mustijoen vesistöön. Kilpijärven maksimisyvyys on 2,2 m ja keskisyvyys 1,4 m, joten Kilpijärveä voidaan pitää matalana järvenä. Valuma-alueen pinta-ala on 18,2 km2.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Kilpijärven vesi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986, 1989 - 1992 ja välttävä vuosina 1994 - 2003.
Kilpijärvessä tehtyjä toimenpiteitä: Kilpijärvellä on toteutettu useita EU-hankkeita. Rahoitusta on saatu Sampo ry:n kautta. POMO-rahaa on saatu järven hapetukseen ja ALMA-rahaa laskeutusaltaan suunnitteluun ja toteutukseen.
• Ruonanoja, Mäntsälä: Mäntsälän kunnan Sälinkään kylässä Kilpijärven pohjoispäässä sijaitsevan laskuojan suulle (Ruonanoja) rakennettavan laskeutusallas-/kosteikkosuunnitelman laatiminen. Tavoitteena oli suunnitelman avulla toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät ulkoista kuormitusta Kilpijärvessä. Ruonanoja on järven suurin yksittäisen ulkoisen kuormituksen aiheuttaja.
• Ruonanojan lasketusallas, Mäntsälä:
Sälinkään kartanoseuran kylätoimintaryhmä toteutti Mäntsälän kunnan Sälinkään kylässä sijaitsevan Kilpijärven pohjoispäähän laskevaan Ruonanojaan 1,3 hehtaarin suuruisen laskeutusaltaan. Ruonanojan valuma-alue on 8,8 neliökilometriä eli 40 % järven valuma-alueesta. Ruonanojan valuma-alueesta 25 % on peltoa. Tavoitteena oli ulkoisen kuormituksen vähentäminen Kilpijärvessä. Hankkeen kohderyhminä ovat järven kalastuskunnat, rantaasukkaat, kyläläiset ja kuntalaiset. Mäntsälän kunnalla on tekopohjaveden ottamiseen lupa, jota se ei ole pystynyt hyödyntämään veden huonon laadun vuoksi, joten veden laadun paraneminen on myös kunnan etu. Hanke toteutettiin vuosien 2004 - 2005 aikana.
Kilpijärvessä on koekalastettu ja nuotattu, sitä on hapetettu ja sen vesikasvillisuutta on niitetty. Kilpijärven Hiidenlahteen johtavaan ojaan on perustettu parikin suojavyöhykettä.
Myös Kilpijärven pohjoispäähän, uimarannan lähistölle on perustettu suojavyöhyke. Suojavyöhykkeitä on ehdotettu perustettavaksi myös Vähäkylän jyrkimmille rinnepelloille (Linnasalo 2001). Lisäksi Sälinkään vesijohto- ja viemäriverkostoa ollaan laajentamassa.
Yhteenveto Kilpijärven tilasta: Kilpijärvi on selvästi rehevöitynyt 1990-luvulta lähtien, kun tarkastellaan sen kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuuksia. Samoin levähaittoja on havaittu säännöllisesti vuodesta 1997 eteenpäin. Vesikasvillisuus on paikoin hyvinkin runsasta ja haitannee virkistyskäyttöä. Kilpijärven läheisyydessä ei ole luonnonsuojelusuunnitelmia. Matkailuyrityksiä on Kilpijärven rannoilla kaksi, Sälinkään kartano ja Lomasalmi Oy. Kilpijärvellä on yleistä virkistyshyötyä kuntalaisille. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja. Paikallista aktiivisuutta taas edustaa Kilpijärven ja Soukkion osakaskunnat ja Sälinkään kylätoimintaryhmä ja kartanoseura.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kilpijärvi voidaan luokitella hyvin reheväksi järveksi sekä kokonaisfosfori- (100 μg/l) että klorofyllipitoisuutensa (120 μg/l) perusteella. Kesällä 2003 veden pH oli 9,6, mikä kertoo leväkukinnasta. Näkösyvyys oli 0,4 m ja sameus 20 FNU vuonna 2003. Kilpijärvi on siis savisamea. Kilpijärvi ei kerrostu, esim. vuonna 2001 lämpötila oli mitattu sekä pinnasta että pohjan läheltä, ja se oli aivan sama.
Kilpijärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuudessa voidaan havaita nouseva trendi 1990-luvulta lähtien. Tällöin pitoisuus oli noin 60 μg/l. Sen jälkeen kokonaisfosforipitoisuus on ollut 72 μg/l vuonna 2001, 89 μg/l vuonna 2002 ja 100 μg/l vuonna 2003. Vuonna 2005 fosforipitoisuus oli 77 μg/l (kuva 4). Kilpijärven pintaveden klorofyllipitoisuus oli vuonna 1991 76 μg/l. Vuonna 2001 se oli alimmillaan (64 μg/l), minkä jälkeen se on kasvanut, ollen 120 μg/l vuosina 2003 ja 2005 (kuva 5). Levähaittarekisterin mukaan Kilpijärvellä on esiintynyt leväkukintoja. Vuosina 1997, 1998 ja 2001 sinileväkukinnat olivat havaittavia. Kukinnat olivat runsaita vuosina 2000 - 2002. Myös vuonna 2003 ja 2004 oli havaittavia sinileväesiintymiä. Vuonna 2001 tutkittavaksi lähetetty näyte koostui pääosin Aphanothece sp. ja Microcystis sp. sinilevistä. Myös viherleviä (Scenedesmus sp.) esiintyi. Vuonna 1991 Kilpijärven kasviplanktonista noin puolet oli sinileviä, viidennes viherleviä ja toinen viidennes panssarileviä.
Happipitoisuus on ollut usein lopputalvesta hyvin lähellä nollaa. Vuonna 1986 ja talvella 2002 - 2003 havaittiin Kilpijärvessä kalakuolema. Myös kesällä 1997 on ilmoitettu kuolleista kaloista (syynä mahdollisesti levien myrkyt). Kesäisin happitilanne kuitenkin pysynee hyvänä järven kerrostumattomuuden vuoksi. Kilpijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävästä ilmaversoisvyöhykkeestä (järviruoko, järvikorte) ja niiden edessä olevista kelluslehtisistä (ulpukka ja lumme). Suojaisissa lahdelmissa, kuten Hiidenlahdessa, vesikasvillisuus koostuu ulpukoista, lumpeista ja uistinvidasta, ja on erityisen runsasta. Vesi on hyvin sameaa ja vihertävää, joten luultavasti uposlehtisiä vesikasveja ei Kilpijärvessä esiinny. Ilmakuvan perusteella piirrettiin Kilpijärven kasvillisuusrajat (kuva 6). Kilpijärvessä esiintyy mm. särkeä, salakkaa, lahnaa, suutaria, madetta, ahventa, kiiskeä, kuhaa ja haukea. Näistä tärkeimpinä saaliskaloina voidaan pitää haukea, ahventa ja lahnaa. Kilpijärveen on istutettu kuhaa, haukea, madetta, harjusta, siikaa, karppia ja ankeriasta. Haukia istutettiin 1 500 kappaletta vuonna 1996 ja 2 000 vuonna 1998. Ankeriaita istutettiin 1 000 kpl sekä vuonna 1997 että 1999. Samoin mateita istutettiin 1 000 kpl vuonna 1997. Karppeja istutettiin 230 ja kuhia 2 500 yksilöä vuonna 1999.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 22 %. Karjatiloja on 8 kpl. Vuonna 1991 valuma-alueella asui noin 450 asukasta. Lisäksi järven rannalla oli n. 50 kesämökkiä. Vuonna 2005 kesämökkien määrä on kasvanut 70 kappaleeseen. Kilpijärven rannassa on yksi yleinen uimaranta.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
