Keravanjärvi (21.096.1.003)
Järvi
Nimi: Keravanjärvi
Järvinumero: 21.096.1.003
Vesistöalue: Ohkolanjoen valuma-alue (21.096)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 77,52 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,84 km4 840 m <br />
Korkeustaso: 86,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Keravanjärvi (21.096.1.003)/Järvenpään kaupungin uimaranta
11. heinäkuu 2013 12:10
Järvenpään kaupungin uima...
Järven erityispiirteet
Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km2 ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km2. Valumaalueesta lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 mennessä. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003. Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l vuonna 2003. Tällä perusteella järvi voidaan luokitella reheväksi. Samoin klorofyllipitoisuus (15 μg/) ilmentää 30 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 rehevyyttä. Keravanjärvi on ruskeavetinen ja sen pH olikin alle neutraalin (6,4). Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu, lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä (8,4 mg/l).
Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli Keravanjärvessä suurimmillaan (46 μg/l) vuonna 1993, jonka jälkeen pitoisuus alkoi aleta. Vuonna 2003 kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l.
Keravanjärven klorofyllipitoisuus oli 1990-luvun alussa 28 μg/l. Klorofyllipitoisuus kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus oli 15 μg/l (kuva 14). Kasviplanktonin koostumus oli vuonna 1991 hyvin limalevävaltaista. Levähaittarekisteriin ei ole ilmoitettu levien massaesiintymisiä koskien Keravanjärveä.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Veden happipitoisuus on pysynyt hyvällä tasolla sekä kesäisin että talvisin. Kalakuolemia ei myöskään ole havaittu.
Kasvillisuus on Keravanjärvessä aika harvaa, rannoilla on lähinnä järviruokoa ja saroja. Myös jonkin verran esiintyy lummetta. Ilmakuva kattoi järvestä vain itäisen puolen, mutta ei ole syytä epäillä, että länsipuoli olisi yhtään rehevämpi.
Hyvinkään pintavesien seurantaohjelman mukaan Keravanjärvessä on normaali suomalaisen järven kalasto. Istutuksia ei raportin mukaan ole ilmeisesti tehty (Vahtera ym. 2005).
Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien perusteella Keravanjärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Kyseiset bakteeripitoisuudet ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla.
Yhteenveto Keravanjärven tilasta: Vaikka Keravanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella reheväksi järveksi, ei rehevyys ole tuonut mukanaan haittoja. Järvessä ei esiinny leväkukintoja tai happikatoja. Myöskään asumajätevesikuormitus ei ole pilannut veden laatua, vaan vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Keravanjärvellä on yleistä virkistyshyötyä kahden yleisen uimarannan muodossa. Myös paikallista aktiviteettia löytyy. Keravanjärvellä toimii Keravanjärven osakaskunta. Keravanjärveltä on matkaa 700 m sen koillispuolelle suunnitellulle Natura-luonnonsuojelualueelle. Kyseinen alue sijaitsee osittain Keravanjärven valuma-alueella.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Haja-asutuksen osuus Keravanjärven ulkoisesta fosforikuormituksesta on merkittävää. Myös aivan järven rannalla sijaitsevat kurssikeskukset ovat merkittäviä hajakuormittajia (Soininen 1999).
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
