Jylisjärvi (35.775.1.007)

7 940 m <br />

Jylisjärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Jylisjärvi
Järvinumero: 35.775.1.007
Vesistöalue: Vuolujoen valuma-alue (35.775)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 168,63 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 7,94 km7 940 m <br />
Korkeustaso: 129,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Janakkala
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Jylisjärvi on 169 hehtaarin kokoinen vesistö Janakkalan kunnan pohjoisosassa noin 20km itään Hämeenlinnan kaupungista. Järven syvyys on noin 2,5m. Järvi on Vuolujoen vesistöalueen latvajärvi, jonka vedet laskevat luoteeseen Eteläistenjärven kautta Hauhonselkään. Järven tyyppi on pieni humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä.

Nykytila ja suojelu

Järven vedenlaatua on tutkittu useaan otteeseen viime vuosikymmenien aikana. Vedenlaatu on vaihdellut voimakkaasti aina kirkkaasta ruskeanväriseksi ja kohtalaisesti humuksisesta runsaasti humuksiseksi. Järven puskurointikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, mutta riski happamoitumiselle ei ole suuri. Järvi on lievästi rehevä. Järven happitilanne on ollut pääosin hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu planktonsiikaa ja kuhaa.

Järven pohjoisrannat ovat luhtasoita, jotka ovat eri lintu- ja eläinlajien suojapaikkoja. Järvellä ja pohjoisrannoilla elää mm. ruokokerttunen, ruskosuohaukka, kalatiira, selkä- ja kalalokki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannoilla on vähän loma-asutusta ja vielä vähemmän peltoja, noin 1% valuma-alueen koosta. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin, vaikka vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti ja on usein tyydyttävän tasolla.