Pääjärvi (35.833.1.003)

Pääjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pääjärvi
Järvinumero: 35.833.1.003
Vesistöalue: Pääjärven alue (35.833)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 344,44 ha
Syvyys: 85 m
Keskisyvyys: 14,83 m
Tilavuus: 199 356 000 m³0,199 km³ <br />199 356 000 000 l <br />
Rantaviiva: 36,59 km36 590 m <br />
Korkeustaso: 102,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hämeenlinna, Hollola
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

15. marraskuu 2024
5,7 °C
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Hämeenkoski, Valkama)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Pääjärvi (35.833.1.003)/Pappilanlahti

3. heinäkuu 2021 10:00

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44km2 ja syvyyttä jopa 87m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15m.

Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 ttutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.

Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.

Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.

Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.

Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4km.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Hämeen vesistöjä > Pääjärvi (ymparisto.fi)

Lähteet

[1] (Hämeensanomat.fi)