Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)

464 220 m <br />

Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki
Järvinumero: 14.722.1.001
Vesistöalue: Iisveden - Virmasveden alue (14.722)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 16 446,6 ha
Syvyys: 34,47 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 464,22 km464 220 m <br />
Korkeustaso: 97,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Suonenjoki, Kuopio, Rautalampi (kunta), Tervo (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

24. marraskuu 2024 12:15 2,5 °C Etelä-Saikari

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)/­Spirala

10. heinäkuu 2023 11:25

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iisvesi on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Tervon, Rautalammin, Suonenjoen ja Kuopion alueilla Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 164 km², ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella. Iisvesi saa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta suuresta Nilakasta, joka laskee järveen Äyskosken, Koskiselän ja Tervonsalmen kautta. Myös idempänä sijaitsevat pienemmät järvet Ahveninen, Hirvijärvi ja Kuttajärvi laskevat Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat lännessä Vaajasalmen ja Säynätsalmen kautta samassa tasossa sijaitsevaan Niiniveteen, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen.

Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Virmasvesi, Rasvanki ja varsinainen Iisvesi. Sitä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä. Iisveden yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottavat Käpysaari ja Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.

Nykytila ja suojelu

Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, haukea sekä lahnaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitsee Karttula, Rasvangin rannalla Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen Iisveden taajama.