Puujärvi (23.023.1.002)
Järvi
Nimi: Puujärvi
Järvinumero: 23.023.1.002
Vesistöalue: Puujärven valuma-alue (23.023)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 644,82 ha
Syvyys: 21,68 m
Keskisyvyys: 8,33 m
Tilavuus: 53 741 100 m³0,0537 km³ <br />53 741 100 000 l <br />
Rantaviiva: 25,91 km25 910 m <br />
Korkeustaso: 46,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lohja
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Puujärvi on kirkasvetinen harjusulkujärvi II Salpausselän, Karjalohjan selän pohjoispuolella. Järvi saa pääosan vedestään lähteistä, ainoa jonkin verran vettä järveen tuova "joki" on Luhju, jossa keskivirtaama on järven kannalta vähämerkityksellinen, vain 80 l/s.
Nykytila ja suojelu
Puujärven koko vesialue kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry on perustettu ennakkoluulottomasti vuonna 1967, toimien edelleen aktiivisesti.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalastoltaan Puujärvi on tavanomainen. Muikun ja siian epäillään mahdollisesti olevan kotoperäisä, varmuutta ei ole saatavissa, sillä ainakin sikaa tiedetään istutetun jo 1930 luvulla.
Jokirapukanta on menetetty vuonna 1984 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta istutetun täpläravun ja -96 siinä koetun laajan rapuruton vuoksi.
Linnusto on uusiutunt. Härkälintu saapui muutama kymmenen vuotta sitten sulostuttamaan laulullaan kuulijoita, sittemmin Kanadan hanhi yleistyi kiusaksi asti, kunnes kyhmyjoutsen tuli järvelle hätistellen hanhia muualle, viimeisenä laulujoutsen on ottanut järven haltuunsa, huomattavasti harvenneen hanhikannan rinnalla. Kuikka esiintyy pareina tai parvina.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Järvessä oli paljon roskakalaa (särkiä ja lahnoja) ja niitä oli niin paljon, että järvessä aiottin syvyyspommittaa, mutta siihen ei saatu lupaa, joten järvellä pidettiin pilkkikisa ja voittaja sai palkinnoksi auton. Tällä hetkellä särkiä on paljon vähemmän kuin ennen ja lahnoja ei melkein yhtään. Sen sijaan ahvenet ovat lisääntyneet, ja vielä vuonna 2012-2013 kun kävi hakemassa kalastuslupia sanottiin, että tuli kuinka pieni ahven tahansa sitä ei saa päästä takaisin. Ennemmin heittäkää muurahaisille tai syokää itse. Järvessä on myös jonkun verran kuhaa, mutta yleisimmät ja tärkeimmät kalat ovat ahven,hauki ja taimen sekä täplärapu.Järven ennätyshauki oli 6-13kg, en ole ihan varma, mutta sen voi kysyä kalastuslupia hakiessa.