Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)

150 440 000 m³ <br />0,15 km³ <br />150 440 000 000 l <br />

111 940 m <br />

Rautavesi, Liekovesi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Rautavesi, Liekovesi
Järvinumero: 35.131.1.001
Vesistöalue: Rautaveden alue (35.131)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 3 027,96 ha
Syvyys: 26,32 m
Keskisyvyys: 4,96 m
Tilavuus: 150 440 000 m³0,15 km³ <br />150 440 000 000 l <br />
Rantaviiva: 111,94 km111 940 m <br />
Korkeustaso: 57,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Sastamala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)/­Sylvään satama, Sastamala

5. syyskuu 2016 10:11

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Liekovesi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja sijaitsee Sastamalassa läntisellä Pirkanmaalla. Pinta-alaltaan järvi on 4,87 km². Liekovesi on matalahko läpivirtausjärvi, jonka keskisyvyys 2,2 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. Liekoveden alapuolelta vesistö virtaa Kokemäenjokena Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta edelleen Selkämereen. Liekoveden yläpuolella vesistössä on Rautavesi, joka virtaa lyhyen Vammaskosken kautta Liekoveteen. Lisäksi Vaunujoki tuo pohjoisesta vettä muun muassa Sastamalan Joutsijärvestä, Miekkajärvestä, Kyynäsjärvestä sekä Pikku- ja Isolattiojärvistä, ja Pasurinoja etelästä Ylistenjärvestä.

Liekovettä on säännöstelty vuodesta 1957 alkaen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu järvitaimenta, kirjolohta, kuhaa ja joskus myös järvisiikaa. Lisäksi järvessä on tavattu ainakin madetta, ahventa ja haukea. Liekovesi on hyvää aluetta kuhan kalastukseen.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Liekoveden rannalla sijaitsee Pororannan uimaranta. Laivaristeilylle Liekovedellä taas voi päästä Aste Line Ay:n laivalla M/S Liekovesi.

Liekoveden etelä- ja länsirannoilla on muinaiskalmistoja. Kaukolan rautakautista kalmistoa järven eteläpuolella pidetään yhtenä Pirkanmaan laajimmista.

Tarut ja tositarinat

Järven nimi viittaa ehkä seudun tukinuittohistoriaan, sillä "lieko" tarkoittanee seudun murteissa kauan järven pohjassa tai suossa vettynyttä uppotukkia.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Liekovesi. Internet-sivu. Luettu 23.6.2014. [1]