Säyhtee (16.003.1.002)
Järvi
Nimi: Säyhtee
Järvinumero: 16.003.1.002
Vesistöalue: Artjärven lähialue (16.003)
Päävesistö: Koskenkylänjoki (16)
Perustiedot
Pinta-ala: 206,85 ha
Syvyys: 12,29 m
Keskisyvyys: 3,52 m
Tilavuus: 7 288 410 m³0,00729 km³ <br />7 288 410 000 l <br />
Rantaviiva: 7,73 km7 730 m <br />
Korkeustaso: 39,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orimattila
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-S%C3%A4yhteen_yksityinen_ranta-ObsIMG-202308011000-64c8ada427aba.png)
Järven erityispiirteet
Säyhteen vesiala on noin 2 km2 ja rantaviivaa järvellä on noin 8 km. Säyhteen keskisyvyys on 3,5 m ja suurin syvyys 12,3 m. Säyhtee on erittäin rehevä järvi. Sen pohja on mutainen ja rannat ovat matalat, vesikasvillisuuden peittämät. Vesimassa kerrostuu kesäisin. Sen vuoksi happea ei pääse siirtymään pinnalta alusveteen asti. Happi loppuukin alusvedestä vuosittain loppukesällä. Hapenkulutus on kesäisin rehevässä järvessä suuri. Kesäaikaan järvellä on runsaita leväesiintymiä.
Nykytila ja suojelu
Säyhtee on hyvin sameavetinen ja rehevä järvi viljelysmaiden keskellä. Järvi on päällysveden fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevä; loppukesäisin fosforipitoisuus on ollut 50-90 µg/l. Veden väriluku on korkea savisamennuksen vuoksi, mutta kesäisin myös siitä syystä, että vedessä on tuolloin runsaasti planktonlevää. Säyhteen veden hapen pitoisuus on loppukesällä ja -talvella on heikko alusvedessä. Viime vuosina happi on säännöllisesti loppunut kevättalvella alusvedestä ennen jään sulamista. Hapen loppuminen käynnistää sisäisien kuormituksen, jolloin fosforia alkaa liueta pohjalta veteen. Alusveden kokonaisfosforipitoisuus onkin hyvin korkea lopputalvella - ja kesällä. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomainen, mikä on tyypillistä peltojen keskellä oleville järville.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Säyhteessä esiintyy 14 kalalajia. Tärkeimmät talous- ja harrastuskalat ovat hauki, kuha ja suutari. Järven kuhasaalis on pienentynyt rehevöitymisen myötä. Sen sijaan särkikalat, erityisesti suutari ja ruutana, viihtyvät rehevässä järvessä. Jokirapua tavataan jonkin verran, mutta veden laatu sekä 1960-luvulla ollut rapurutto ovat pitäneet kannan hyvin pienenä.
Artjärven alue on kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) Kevät- ja syysmuutoissa alueella levähtää kymmeniä tuhansia lintuja, joista huomattavimpia ovat runsaat Hanhi- ja Joutsenparvet. Alueella nähdään myös säännöllisesti harvinaisuuksia. Lintuharrastajille alue on suosittu.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Säyhteen rantaviivasta on vain pieni osa kesämökki ja asuintalokäytössä. Säyhteeltä on veneyhteys sekä Villikkalanjärveen, että Pyhäjärveen ja ne muodostavat näin suuren vesialueen veneilyyn ja virkistyskäyttöön. Veneväylät eri järville uhkaavat kasvaa umpeen ilman hoitotoimenpiteitä ja siksi vesikasvien niitto olisi tärkeää.
