Pyhäjärvi (35.774.1.001)

95 299 900 m³ <br />0,0953 km³ <br />95 299 900 000 l <br />

31 210 m <br />

Pyhäjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 35.774.1.001
Vesistöalue: Pyhäjärven alue (35.774)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 948,58 ha
Syvyys: 35 m
Keskisyvyys: 10,05 m
Tilavuus: 95 299 900 m³0,0953 km³ <br />95 299 900 000 l <br />
Rantaviiva: 31,21 km31 210 m <br />
Korkeustaso: 84,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Pyhäjärvi sijaitsee Tuuloksen ja Hauhon alueilla, Hämeenlinnan kaupungissa. Pyhäjärven vesiala on noin 9,5 km² ja rantaviivan pituus 31 kilometriä. Pyhäjärven keskisyvyys on 11m ja suurin syvyys 35m. Järven lähivaluma-alueen koko on 33,37km², mutta järveen virtaa vesiä kaikkiaan 332km² alueelta. Valuma-alue on pääosin metsäistä, mutta myös peltoja on runsaasti (lähivaluma-alueella 12%).

Pyhäjärveen laskevat mm. Lehee, Kotkijärvi ja Pyhälammi. Keskimääräinen viipymä järvessä on 608vrk ja järven vedet laskevat Iso-Roineeseen.

Nykytila ja suojelu

Järvi on lievästi humusvetinen ja lievästi rehevä. Vedenlaatu on silti hyvä ja myös järven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.

Järvellä on otettu vesinäytteitä ainakin 120 kertaa vuodesta 1979 lähtien. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa järven on arveltu samentuneen vuosien kuluessa. Pintavesi on kuitenkin vielä kirkasta ja sameus esiintyykin vasta syvemmälle mentäessä.

Järven on arvioitu olleen vähähumuksinen ja karu. Nykyään fosforipitoisuuden mukaan järvi on karun ja lievästi rehevän sekä vähähumuksisen ja humuksisen vesistön välimaastossa. Valuma-alueella on suhkot paljon ihmistoimintaa, josta johtuen ulkoinen ravinnekuormitus on voinut lisätä järven humusleimaa ja rehevyyttä.

Viimeisimmässä tutkimuksessa todettiin, että vaikka kerrostuneisuutta esiintyy niin ei pohjakerroksissa esiintynyt hapen suhteen suurempia ongelmia. Happi voi loppukesällä kulua loppuun syvänteen alusvedestä. Näin tapahtui vuosina 2007 ja 2008.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesikasvillisuuden osalta järvi voidaan luokitella ruokojärveksi. Järvellä on monipuolinen vesikasvilajisto, josta esimerkkilajeina ovat mm. karvalehti, isolimaska, sarjarimpi, poimuvita, ruskoärviä ja nuottaruoho. Laajimmat ilmaversoiskasvustot sijoittuvat Hovinkartanonlahden länsipäätyyn. Yleisimmät lajit lienevät järviruoko ja -korte, ahven- ja uistinvita. Harvinaisempia lajeja ovat mm. hapsiluikka ja jokileinikki.

Järven etelärannassa kasvaa ruovikot ja korteikot. Idän puoleisella rannalla on vesi- ja rantakasvillisuutta kohtalaisesti. Monin paikoin rannat ovat niin kivikkoisia tai jyrkkiä ettei kasvillisuus viihdy kyseisillä alueilla.

Kalakantaan kuuluvat mm. siika, ahven, taimen, muikku, lahna ja hauki. Pyhäjärvellä suoritettiin koekalastus vuosina 1998 ja 2012. Runsaimmat lajit koekalastuksessa olivat ahven, särki ja salakka. Järvi on särkikalavoittoinen.

Järven itäosassa on Kokonsaari, joka on suojeltu. Saarella pesii kalalokkeja, kalatiiroja ja selkälokkeja. Myös nuolihaukka on tavattu pesimässä saarella. Haaksivalkaman lahdella taas pesivät härkälinnut ja ruskosuohaukat.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven hygieeninen laatu on hyvä ja järvi soveltuukin virkistyskäyttöön hyvin.