Raimalampi (35.811.1.001)

600 m <br />

Raimalampi on melko pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Raimalampi
Järvinumero: 35.811.1.001
Vesistöalue: Hiidenjoen suualue (35.811)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 2,27 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,6 km600 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Raimalampi sijtaisee noin 7km Hämeenlinnan keskustasta kaakkoon. Lammen pohjoispuolella on Vanajaveden Miemalanselkä. Lammen pinta-ala on 2ha ja syvyys 4,5m. Lammen valuma-alue koostuu pääosin pelloista.

Nykytila ja suojelu

Lampi on rehevöitynyt ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Vedessä näkyy selkeä humusleima ja sen happitilanne on tyydyttävä. Vaikka alusvedessä oli huomattavasti levää vuoden 2005 mittauksissa, arvioitiin veden olevan hygieeniseltä laadultaan hyvän tasoa. Veden yleislaatu arvioitiin tyydyttäväksi. Vesi on lisäksi sameaa. Järven tila on arvioitu välttäväksi ylirehevöitymisen vuoksi.

Vuoden 2006 mittauksissa lammen näkösyvyys oli 1,1m. Lampi oli mittauksissa lämpökerrostunut ja päällysveden hapen korkea kyllästysprosentti viittasi suureen vesikasvillisuuden määrään. Kahta metriä syvemmällä vesi oli kuitenkin lähes hapetonta. Pieni hapen määrä alusvedessä nosti fosforin, raudan, mangaanin ja typen pitoisuuksia. Lammen veden klorofylli-a pitoisuus oli lähes kaksinkertainen verrattuna ylirehevän järven luokitusrajaan nähden. Em. pitoisuus viittaa vesistön rehevyyteen.