Viipperonjärvi (14.798.1.010)

3 284 150 m³ <br />0,00328 km³ <br />3 284 150 000 l <br /> 7 710 m <br />

Viipperonjärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Viipperonjärvi
Järvinumero: 14.798.1.010
Vesistöalue: Viipperonjoen valuma-alue (14.798)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 99,39 ha
Syvyys: 10 m
Keskisyvyys: 3,3 m
Tilavuus: 3 284 150 m³0,00328 km³ <br />3 284 150 000 l <br />
Rantaviiva: 7,71 km7 710 m <br />
Korkeustaso: 116,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Suonenjoki
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven perustiedot

Viipperonjärvi on Suonenjoella, Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva 99,4 hehtaarin järvi. Keskisyvyys on 3,3 metriä ja maksimisyvyydeksi on mitattu 10,7 metriä. Viipperonjärvi kuuluu Viipperonjoen valuma-alueeseen. Lähivaluma-alue on ympäristöltään sekapuustoista kuivaa tai tuoretta kangasmetsää. Viipperonjärven pohjanlaatu on vaihtelevaa, sillä mutaliejun lisäksi on havaittu puukarikkoa ja kivikkoista pohjaa. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Nykytila ja suojelu

Luokiteltu keskihumuksiseksi järveksi. Metsäojitusten on katsottu johtaneen humuspitoisuuden nousuun ja veden värjääntymiseen tummemmaksi. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Kasvillisuus ja vesiluonto

Viipperonjärven kasvillisuus koostuu niin ilmaversoisista kasveista kuin upos-, pohja- ja kelluslehtisistäkin. Ilmaversoisista runsaimpina esiintyvät ruoko ja korte. Uposlehtisistä kasveista on havaittu esimerkiksi isovesiherne ja ärviät. Pohjalehtistä kasvillisuutta edustaa lahna- ja nuottaruoho sekä kelluslehtisistä lumme ja siimapalpakko.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Rannoilla on noin kymmenen kesäasuntoa.

Lähteet

Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä