Otajärvi (83.002.1.014)

Otajärvi on melko iso järvi Selkämeren rannikkoalue (83) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Otajärvi
Järvinumero: 83.002.1.014
Vesistöalue: Ihodenjoen valuma-alue (83.002)
Päävesistö: Selkämeren rannikkoalue (83)

Perustiedot

Pinta-ala: 455,92 ha
Syvyys: 5,5 m
Keskisyvyys: 1,22 m
Tilavuus: 5 787 850 m³0,00579 km³ <br />5 787 850 000 l <br />
Rantaviiva: 24,91 km24 910 m <br />
Korkeustaso: 11,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Laitila, Pyhäranta, Rauma
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta, Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Otajärvi sijaitsee Länsi-Suomessa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla, Pyhärannan kunnan ja Laitilan ja Rauman kaupunkien alueilla. Järvi kuuluu Ihodenjoen vesistöalueeseen ja sen valuma-alue on noin 112 kilometriä. Otajärvi laskee sen länsirannalta lähtevän Ihodenjoen kautta Selkämeren Mannerveteen. Järveen laskevista joista merkittävin on Kodisjoki, joka laskee järven koillispäähän.

Järven pinta-ala on noin 455,9 hehtaaria ja tilavuus noin 5 787,8 kuutiometriä. Otajärvi on noin 5 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on noin 24,9 kilometriä. Järvi on kuitenkin hyvin matala – keskisyvyys on vain noin metrin. Suurin syvyys on noin 5 metriä. Otajärvellä on saaria ja kareja noin 20 kappaletta ja suurimmat niistä ovat Iso-Kaskinen, Vähä-Kaskinen, Iso Haltri ja Keskinen.

Otajärvi kuuluu Laitilan rapakivialueeseen ja rapakiveä on näkyvissä erityisesti järven itärannan koillisosissa ja monissa saarissa. Etenkin järven länsi- ja pohjoisrannat ovat tasaista aluetta. Otajärven rannoilla on myös turvealueita kuten järven länsirannalla sijaitseva Isosuo. Järvi on tyypiltään yhdistelmäjärvi eli sille on ominaista sen eri osien kuuluminen eri järvityyppeihin. Otajärveä pidetään lajidiversiteetiltään ja parimäärältään yhtenä Suomen parhaista lintujärvistä ja se kuuluu Natura 2000 -alueisiin.

Kehityshistoria ja kunnostus

Nykytila

Otajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Kokonaisfosforipitoisuus on talvella selkeästi korkeampi kuin kesällä samoin kuin kokonaistyppipitoisuuskin. Kesäisin fosforia on kohtalaisesti ja typpeä melko runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut melko pieni pitoisuuden vaihtelut huomioon ottaen.

Kesäisin happipitoisuus on ollut havaintopaikalla hyvä sekä pintavedessä että pohjan lähellä. Talvella hapen vajausta on esiintynyt pintaveteen asti, ja joskus happi voi loppua pohjan läheltä.

Humuspitoisuus on erityisesti talvella ollut voimakasta samoin kuin veden sameuskin. Kesällä vesi on selvästi kirkkaampaa ja näkösyvyys on paljon suurempi kuin talvella. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä huomattavasti korkeampi kuin talvella, mikä selittyy planktonlevätuotannolla. Talvisin vesi on varsin hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut melko paljon, mutta selkeää muutossuuntaa ei voida osoittaa.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013