Pyhäjärvi (35.211.1.001)

668 658 000 m³ <br />0,669 km³ <br />668 658 000 000 l <br />

450 270 m <br />

Pyhäjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 35.211.1.001
Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (35.211)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 12 160,5 ha
Syvyys: 50,16 m
Keskisyvyys: 5,5 m
Tilavuus: 668 658 000 m³0,669 km³ <br />668 658 000 000 l <br />
Rantaviiva: 450,27 km450 270 m <br />
Korkeustaso: 77,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Vesilahti, Tampere, Lempäälä, Nokia, Pirkkala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Pyhäjärvi (35.211.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kranstolppa)

12. kesäkuu 2018 16:00

Ei levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8641 km²) vedet Koivunokan uoman (Kuokkalankosken) ja Lempäälän veneilykanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

Vedenkorkeus ja virtaama

Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60+ 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 79,52 m (kesäkuussa 1899 ja alin N60+ 75,92 m (maaliskuussa 1981), joten äärivaihtelu on ollut 360 cm.

Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin limniasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittausta jatkettiin Nokialla, jonka havaintosarja alkaa vuodesta 1962. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60+ 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,43 m ja alin N60+ 75,97 m, joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m3/s, keskiylivirtaama 136 m3/s ja keskialivirtaama 14 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m3/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m3/s.

Säännöstely

Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962. Säännöstely hoidetaan PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tämä aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas. Voimakkaimmillaan vedenkorkeuden vaihtelu on Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeuden ovat pysyneet lähes ennallaan samaan aikaan, kun ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

Säännöstelty ajanjakso 1962-2008
Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1962-2008	142 m3/s
Pyhäjärven pienin lähtövirtaama vv. 1962-2008	0 m3/s
Pyhäjärven suurin lähtövirtaama vv. 1962-2008	419 m3/s
Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1962-2008	NN+ 76,87 m
Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1962-2008	NN+ 77,03 m
Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1962-2008	NN+ 75,92 m
Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1962-2008	NN+ 77,19 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008	0,93 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008	0,60 m (v. 1971)
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008	1,25 m (v. 1981)
Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1962
Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1911-1961	NN+ 76,79 m
Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1911-1961	NN+ 77,03 m
Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1911-1961	NN+ 75,95 m
Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961	NN+ 78,06 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961	0,90 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961	0,43 m (v.1935 )
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961	1,54 m (v. 1922)

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran jaksoilta 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvulta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.