Kourajärvi (35.155.1.016)

Kourajärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kourajärvi
Järvinumero: 35.155.1.016
Vesistöalue: Mouhijärven alue (35.155)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 262,33 ha
Syvyys: 14 m
Keskisyvyys: 3,06 m
Tilavuus: 8 038 020 m³0,00804 km³ <br />8 038 020 000 l <br />
Rantaviiva: 21,55 km21 550 m <br />
Korkeustaso: 64,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Sastamala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m.

Nykytila ja suojelu

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 47kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981-2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13m.

Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76% ja vaihteluväli on ollut 40-101%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6%. Alusvedessä yli 10% tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0% tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5m syvyydestä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 94µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100µg/l pitoisuuksia 11kpl, joista 2kpl on yli 200µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888µg/l ja alusvedessä 1299µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista.