Ruokojärvi (14.183.1.012)
Järvi
Nimi: Ruokojärvi
Järvinumero: 14.183.1.012
Vesistöalue: Immasenjärven - Ruokojärven alue (14.183)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 61,2 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,68 km4 680 m <br />
Korkeustaso: 68,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Luumäen ja Kouvolan rajalla, Kannuskoskella, sijaitseva Ruokojärvi on järvimäinen Väliväylään kuuluva syvyydeltään matalahko suvanto. Se on noin 4,5 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 700 m leveä. Järven rannat ovat nimensä mukaisesti ruovikkoisia.
Nykytila ja suojelu
Ruokojärven vedenpinnan korkeus vaihtelee runsaasti vuodenaikojen mukaan. Järven Kannuskosken keskustassa olevassa päässä, Ruokokoskessa, on toiminnassa oleva sähkövoimala.
Ruokojärven vedenväri on lievästi humusleimainen, väriluku 38 ( 30-60 mg Pt/l). Järvi on rehevyydeltään karu ja sen pH on neutraali 6,8.
Ruokojärvi kuului osana Väliväylä kuntoon- hankeeseen, joka oli käynnissä 1.9.2010-31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen tarkoitus oli turvata Väliväylän veden laadun säilyminen hyvänä. Hankkeen aikana jaettiin tietoa ja opastusta alueen asukkaille, yrittäjille ja loma-asukkaille. Lisäksi toteutettiin erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Hanke sai rahoitusta mm. Luumäen kunnalta sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämänä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ruokojärvessä esiintyvät tyypilliset kalalajit, kuten hauki, ahven, lahna, salakka, sorva, ruutana, made ja kuha. Järveen on myös istutettu järvilohta, harjusta, taimenta, planktonsiikaa ja toutainta.
Ruokojärvi tarjoaa viihtyisät olosuhteet monille lintujajeille, joita pääsee helposti bongailemaan Ruokokosken sillalta, Kannuskosken keskustassa. Järvellä tavataan monia vesilintuja kuten joutsenia, telkkiä, sinisorsia ja taveja. Koskissa voi nähdä myös koskikaran. Harvinaisina vieraina Ruokojärvellä on tavattu myös harmaasorsa ja kuningaskalastaja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ruokojärvi ja Väliväylä tarjoavat nykypäivänä hienot puitteet virkistyskalstuksen ja melonnan harrastamiseen. Väliväylän melontareitti kulkee Ruokojärven kautta yhdistäen Saimaan ja Kymijoen vesistöt. Reitin kokonaispituus on 155 km.
Ruokojärven rannalla sijaitsena Kannuskoski on vireä ja aktiivinen kyläyhteisö. Kylän palveluita ovat mm. Osuuskauppa, kyläyhdistyksen omistama Väliväylän etappi-baari sekä monet majoitusta tarjoavat yritykset.
Tarut ja tositarinat
Ruokojärven halki uitettiin tukkeja aina 1960-luvun alkupuolelle asti. Väliväylä kautta uitettiin puita Pielisen ja Saimaan alueilta Kymijoelle ja edelleen Kotkaan. Uittojen historista saa lisää tietoa mm. Hilkka Mattilan kirjoittamasta kirjasta: Tukkien matkassa, Väliväylällä Karjalasta Kymenlaaksoon (2014) sekä netistä tukkien matkassa -sivuilta.
Kannuskoskella, Ruokokoskella, toimi myös vuosina 1883-1939 puuhiomo ja pahvitehdas. Parhaimmillaan tehdas työllisti useita kymmeniä ihmisiä.
Aiheesta muualla
Kannuskoskeen voi tutustua vaikkapa kävellen. Lisää tietoa Kannuskoskesta ja alueen historiasta saa kyläyhdistyksen julkaisemasta Kannuskosken kylänraitti- esitteestä.
