Immalanjärvi (04.192.1.001)

Immalanjärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Immalanjärvi
Järvinumero: 04.192.1.001
Vesistöalue: Immalanjärven valuma-alue (04.192)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 995,69 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 45,07 km45 070 m <br />
Korkeustaso: 69,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Imatra
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Immalanjärvi on suurehko järvi Imatralla lähellä Venäjän rajaa (järven itäinen Varpaanlahti ulottuu Venäjän puolelle saakka.) Järvi on pinta-alaltaan 19,96 neliökilometriä ja se on Suomen 176. suurin järvi.

Immalanjärvi muodostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja kahdesta lahdesta.

Nykytila ja suojelu

Järven vedessä on lievä humusleima ja vesistö on lievästi rehevä.Järven veden laatu on hyvä. Immalanjärvi saa merkittävän osan vedestään pohjavesilähteistä ja sen ekologinen tila on vielä erinomainen. Järven valuma-alueella ja rannoilla on merkittäviä luontoarvoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Immalanjärvellä tavataan ainakin 18 eri kalalajia. Vesialueen tärkein kalalaji on muikku.Järvi on myös kuuluisa suurista lahnoista ja siioista.

Vesistöön on istutettu järvilohta, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.

Immalanjärven rantavyöhykkeillä kasvaa erirakenteisia kangasmetsiä ja tervaleppälehtoja, joissa elävät muun muassa liito-orava ja valkoselkätikka. Immalanjärven ranta-alueet ovat myös tärkeitä vesilintujen pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita. Järvi on parhaimmillaan muuttoaikaan, jolloin selällä voi lepäillä suuriakin vesilintuparvia. Niistä voi löytää mm. alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Järven pesimälintuja ovat muun muassa ruokokerttunen, silkkiuikku ja harvalukuisempina rytikerttunen ja rastaskerttunen.