Siikaluoma (61.333.1.006)

4 770 m <br />

Siikaluoma on keskikokoinen järvi Iijoki (61) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Siikaluoma
Järvinumero: 61.333.1.006
Vesistöalue: Poussunjärven alue (61.333)
Päävesistö: Iijoki (61)

Perustiedot

Pinta-ala: 44,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,77 km4 770 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuusamo
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järvi on yksi Iijoen vesistön alkuosista saaden alkunsa pienistä lammista ja lähteistä järven länsipuolisilla alueilla, joista vedet laskevat Järvenpäänpuroa pitkin järven länsipäähän. Lasku-uomana on Matalasalmi Välijärveen, josta vedet laskevat Välijoen kautta Takalonjärveen ja siitä edelleen Siikajokea pitkin Rahkolampeen, joka on osa Poussunjärven aluetta.

Järvessä on yksi pieni saari nimeltään Raitasaari.

Järven länsipää on erittäin matala, kun taas järven keskiosissa on syvyyttä jopa 6,8 metriä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven kaloihin kuuluvat: made, hauki, ahven, särki, siika (istutettu).

Vesikasvillisuus vaihtelee erittäin runsaasta vähäiseen riippuen järven syvyydestä. Järven länsipään kasvillisuus on erittäin runsasta kattaen koko veden pinnan (katso valokuvat).

Järvessä on vuosikymmeniä aikaisemmin asustanut piisami, joka on kuitenkin hävinnyt järvestä 60- tai 70-luvulla.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven itäosan ympäristössä on ollut pysyvää asutusta, joka 2000-luvulle tultaessa on muuttunut pääasiassa loma-asutukseksi.

Järven käyttötarkoitus on myös muuttunut samaan aikaan, vaikkakin harrastuskalastusta harjoitetaan järvellä edelleen.