Puula (14.923.1.001)
Järvi
Nimi: Puula
Järvinumero: 14.923.1.001
Vesistöalue: Puulan lähialue (14.923)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 33 076,4 ha
Syvyys: 69 m
Keskisyvyys: 9,24 m
Tilavuus: 3 058 710 000 m³3,059 km³ <br />3 058 710 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 776,73 km1 776 730 m <br />
Korkeustaso: 94,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Joutsa
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Puula (14.923.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kangasniemen kirkonkylän uimala)
25. syyskuu 2019 08:26
Uimala syysaamuna.
Yleistä
Puulavesi (Puula) sijaitsee Etelä-Savossa Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin alueilla sekä Keski-Suomen maakuntaan kuuluva Joutsa. Puulan pinta-ala on 330 km² ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja syvin kohta 62 metriä. Puula vastaanottaa koillisesta Läsäkosken kautta Kyyveden alueen vedet. Puulavesi virtaa Liekuneeseen ja laskee Kissakosken kanavan ja voimalaitoksen kautta Mäntyharjun reittiä myöten Kymijokeen. Puula liitettiin Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin vuonna 1854. Suur-Savon Sähkö Oy säännöstelee Puulaveden, Liekuneen ja Ryökäsveden pintaa Kissakosken padon ja voimalaitosten avulla.
Suurin osa Puulan kalastusalueen vesistä kuuluu Mäntyharjun reitin Puulaveden alueeseen. Puulan kalastusalueen pohjoisosassa on lisäksi vesialue, joka kuuluu Leppäveden- Kynsiveden reitin Niemisjärven vesistöalueeseen. Vireillä olevassa rajanmuutos suunnitelmassa Kissakosken alapuoliset vedet mukaan lukien Vahvajärven eteläosa tultaisiin siirtämään Mäntyharjun kalastusalueesta Puulan kalastusalueeseen. Muutoksen jälkeen tulisivat Kissakosken alajuoksu ja Vahvajärvi kokonaisuudessaan kuulumaan Puulan kalastusalueeseen.
Järven erityispiirteet
Puula on muodoltaan laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järviketju. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin maakunnan luontokohteisiin. Sen rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimainen. Alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas. Puula on valittu Etelä-Savon maakuntajärveksi vuonna 2011.
Puulan alueella on kymmenittäin raukkeja. Raukit ovat kivimuodostelmia, joista vesi on muovannut osan kiviaineksesta pois. Puulan raukit muovautuivat noin viiden tuhannen vuoden ajan, kunnes ne paljastuivat veden alta vuosina 1831-54 kaivetun Kissakosken kanavan aiheuttaman 1,78 metrin vedenpudotuksen jälkeen. Nykyään ne ovat suosittuja nähtävyyksiä.
Nykytila ja suojelu
Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksisia ja väriltään vain hieman ruskeahkoa. Happitilanne on järvessä hyvä. Seurantatiedon mukaan suurin osa järvestä on rehevyystasoltaan lähinnä karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty Uimaniemen edustalla, Hirvensalmella, 51 m:n syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan ja koskee suurinta osaa Puulaa. Kuormittajien velvoitetarkkailu tulosten perusteella Otavan lähialueella Kotalahden vedenlaatu on luokiteltu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lähinnä luokkaan tyydyttävä. Kangasniemen kunnan edustalla Puulaveden vedenlaatu on luokiteltavissa luokkaan hyvä.
Puulaveteen pohjoisesta ja idästä laskevat vesistöt ovat pääasiassa karuja ja osin suoalueiden sekä metsäojitusten vuoksi humuksen tummentamia. Puulan pääaltaaseen tultaessa humuksen vaikutus heikkenee ja kalastusalueen eteläosassa järvet ovat karuja ja melko kirkasvetisiä. Puulaveteen laskee luoteesta Siikaveden kautta Kälkäjoen vesistöalue, jonka vesi on valuma-alueen laajojen suoalueiden ja turvetuotannon vuoksi tummaa.
Puulan luoteinen osa on melko matala ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Puulaveden pääaltaassa humus- ja ravinnekuorma on laimentunut ja pääallas on kirkasvetinen ja erittäin karu. Pääallas on lisäksi melko syvä (70 m). Puula on jaettu pääaltaaseen, Kotalahteen, Lihavanselkä-Kaiskonselkään, Ruovedenselkä-Vuojaselkään sekä Siikaveteen, joista pääallas edustaa tyypittelyssä suuria vähähumuksisia järviä. Järven kaakkoinen alue on myös melko kirkasvetinen ja karu.
Pistekuormitus
Pohjoisosan Ruovedenselkä on matala ja melko kirkasvetinen, mutta Kangasniemen keskus- taajaman kuormituksen vuoksi rehevähkö. Vuojaselkä on matala, karuhko ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Kangasniemen taajaman puhdistetut jätevedet lasketaan Ruovedenselälle. Hirvensalmen taajaman jätevedet laskevat puhdistamon ja suoimeytyksen kautta Liekuneeseen. Turvetuotanto alue on Mäkelänsuolla, josta kuivatusvedet lasketaan Vuojaselkään lähelle Läsäkoskea. Lännestä Keski-Suomen puolelta laskee turvetuotantovesiä Kälkäjokea pitkin Puulaveden länsiosaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Puulan kalastusalueen vesistöihin kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Puulassa esiintyvät ainakin 22 kalalajia: ankerias, hauki, kivennuoliainen, made, kivisimppu, ahvenkalat, lohikalat ja särkikalat. Ahvenkaloihin kuuluvat ahven, kuha ja kiiski. Särkikaloihin kuuluvat särki, säyne, lahna, mutu ja salakka. Lohikaloihin kuuluvat järvilohi, taimen, kirjolohi, muikku, siika, peledsiika, nieriä, harjus ja kuore.
Puulavesi on erinomainen muikkuvesi, minkä vuoksi taimen sekä järvilohi kasvavat nopeasti. Siten kaikilla virtavesillä, jotka laskevat Puulaveteen on kalataloudellista arvoa. Puulan suurten selkien ulappa-alueiden kalayhteisö koostuu melkein pelkästään muikusta ja kuoreesta. Ahventa ja särkeä esiintyy hyvin vähän. Siika viihtyy pääasiassa rantapenkoilla. Ulappa-alueiden tärkeimpiä petokaloja ovat taimen, järvilohi ja made sekä iso ahven.
Vuoden 2009-2013 kalojen istutussuunnitelman mukaan Puulaveden I alueelle istutetaan vuosittain kuhaa 10000 kpl, järvilohta 3000 kpl ja yhdessä alue 2 kanssa istutetaan rasvaeväleikattua järvitaimenta varojen ja tilanteen mukaan (Läsäkosken kunnostus).
Puulaveden pääaltaaseen (alue II) istutetaan vuosittain rasvaeväleikattu järvitaimenta 4000kpl, joiden istutuksia vähennetään asteittain (Läsäkosken kunnostus). Järvilohia istutetaan 6000kpl, ja lisätään määrällä minkä verran taimenistutuksia vähennetään. Lisäksi istutetaan järviharjusta 10000 kpl. Mahdollinen muu istutuslaji voi olla kuha ja nieriä tilanteen mukaan.
Puulaveden alue III, Ruovedenselälle istutetaan järvisiikaa 20000 kpl ja Vuojalahteen tulee kuhaa 40000 kpl joka toinen vuosi. Puulaveden Otavanlahti- Pääskynselkä alueen IV istutetaan rasvaeväleikattua järvitaimenta 2000 kpl sekä järvilohta 1000kpl ja kuhaa 5000kpl.
Järviharjuksen istutukset Puulan syvempiin osiin Simpiän-, Karttuun- ja Kaiskonselälle ovat tuottaneet istutusmääriin nähden välttävän tuloksen. Alueen vesistöissä esiintyy vaihtelevasti rapua, jota on myös istutuksin tuettu. Kalastusalueen vesistöissä on rapurutto tuhonnut suurimman osan luontaisista kannoista. Istutuksia on suoritettu vuosittain mutta tulokset koeravustuksissa eivät ole olleet kuin välttäviä.
Puulaan on istutettu runsaasti taimenta ja taimen lisääntyy jossain määrin myös kalataloudellisesti kunnostetussa Läsäkoskessa. Sekä mahdollisesti myös Mallokseen laskevalla Tamarajoella. Yli 90 % taimenen ravinnon massasta on runsaan muikkukannan aikana muikkua. Taimenkannat ovat osakaskuntien ilmoituksen mukaan Puulaa lukuun ottamatta heikot.
Puulaan on istutettu myös järvilohia vuodesta 1998 lähes vuosittain. Järvilohi kasvoi Puulassa vielä nopeammin kuin taimen. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella Puulan tärkein kalalaji. Puulan matalissa lahtivesissä muikkukanta on ollut järven keskiosaa heikompi. Muikkukannalle on tyypillistä melkoinen vuosien välinen vaihtelu, joten myös muikkukatoa esiintyy. Runsas vuosiluokka syntyy Puulalla 2-4 vuoden välein.
Puulassa esiintyy useita siikamuotoja ja yleisin on ns. järvisiika. Poikastiheys on ollut Puulalla melko alhainen. Puulassa esiintyy myös jonkin verran istutettua planktonsiikaa. Puulan madekanta on melko runsas. Puulassa oli vielä 1950-luvun lopulla runsas kuhakanta, mutta se hävisi 1960-luvun loppuun mennessä lähes tyystin. Viime vuosina kuhakantaa on yritetty elvyttää istutuksin. Kuha kasvaa Puulan tutkimusalueella, kuten karuissa järvissä yleensä, melko hitaasti.
Alueen lajeja
Kasvi- ja eläinlajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia sekä direktiivilajeja. Suuret selkävedet suovat mereisen luonteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet runsaan kuikkakannan ja melko runsaan selkälokkikannan esiintymiselle. Purotierasammalen kasvupaikka on ainoa tunnettu Etelä-Savossa. Hoikkavilla, taljaruostesammal, oravisammal, ketjusammal ja isoriippusammal ovat alueellisesti uhanalaisia. Riekko on alueellisesti uhanalainen sekä riistaeläin. Selkälokki on Suomen erityisvastuulaji.
Lintudirektiivin liitteen I linnut: ampuhaukka, helmipöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, lapinpöllö, laulujoutsen, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki, peltosirkku, pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pyy, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo, vesipääsky. Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: nuolihaukka ja tuulihaukka. Uhanalaisia lajeja alueella 2 kpl. Muut lajit: kuhankeittäjä, pikkutikka, riekko, selkälokki, taimen, vaellussiika, jättikatka, ilves, karhu, hirvenkello.
Puulan vesireitin historia
Höyrylaivaliikenne Mikkelistä Saimaalle alkoi 1800-luvun lopulla. Saimaan laivaväylän ohella toinen tärkeä vesireitti Mikkelin lähistöllä alkoi Otavan satamasta Kotalahdelta ja kulki Puulavettä myöten Hirvensalmelle ja sieltä edelleen Kangasniemelle. Vesireitti kunnostettiin liikennöitävään kuntoon vuosina 1889-91 tehtyjen kanavoimis- ja ruoppaustöiden jälkeen. Puulan vesireittiä jouduttiin parantamaan uudelleen ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Sotien aikana ja heti sodan jälkeen laivaliikenne koki vielä lyhyen nousukauden. Jo liikenteestä poistetut Puulaveden höyrylaivat otettiin jälleen käyttöön. Erityisen vilkas matkustajaliikenteen kannalta oli vuosi 1945. Autoliikenteen elpyessä laivaliikenne romahti taas. Puulaveden viimeiseksi höyrylaivaksi jäi "Läsäkoski"-niminen hinaaja, joka liikkui Puulalla 1970-luvun puoliväliin saakka. Järven kokoon nähden Puulalla liikennöi iso höyrylaivasto, josta ei kuitenkaan ole jäänyt jäljelle ainuttakaan laivaa.
Puula Forum
Heinäkuussa 2013 pidetyssä Puula Forumissa käsiteltiin Puulan nykyistä tilaa ja tulevaisuutta. Mukana oli asiantuntijoita oman alansa huipulta. Keskusteluaiheina ovat Puulan ympäristöarvot, sen merkitys alueelle ja tänä vuonna myös se, mitä ihan tavallinen ihminen voisi tehdä Puulan tulevaisuuden hyväksi. Forumissa esiteltiin meneillään olevia hankkeita mm. Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014.
Lähteet: Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Mikkeli kaupunki, Kangasniemi/Matkailulehti 2013, Valtion ympäristöhallinto, Etelä-Savon ELY.
Aiheesta muualla
- Puulan veden laatu (ymparisto.fi)
- Natura-alue: Puulavesi (ymparisto.fi)
- Puula - Lake Puula