Tarttumalevät
Yksisoluisia siimaleviä.
Tarttumalevät (Prymnesiophyceae) on pääasiassa mereinen leväryhmä, joskin muutamia makean veden lajeja tunnetaan. Ne ovat yksisoluisia siimaleviä. Muutamalla lajilla on todettu olevan myös rihmamaisia vaiheita.
Rakenne
Solut ovat muodoltaan pyöreitä, pitkulaisia tai satulamaisia ja kooltaan 0,002-0,02 mm. Solussa on kaksi useimmiten samanpituista paljaspintaista siimaa. Niiden väliin kiinnittyy siimankaltainen mutta hienorakenteeltaan erilainen ohuempi rihma, haptoneema. Sitä tarttumalevä voi käyttää ravinnon pyydystämisessä ja ohjaamisessa solun sisäosiin.
Solut ovat paljaspintaisia, mutta solun pinnalla on yleensä yksi tai useampia suomukerroksia. Tavallisesti soikeat suomut ovat ohuita ja pienikokoisia, joten ne harvoin erottuvat vesipreparaateissa. Itämeren lajeilla suomut ovat orgaanisen aineen muodostamia, kalsiittisuomuiset lajit ovat tyypillisesti valtamerilajistoa. Solut ovat väriltään ruskehtavia ja niissä on yleensä kaksi viherhiukkasta.
Yhteyttämisväriaineena ovat klorofyllit a ja c, karotenoideista β-karoteeni sekä diadinoksanttiini ja diadoksanttiini, varastoravintoaine on krysolaminariini. Usemmat lajit ovat miksotrofeja, eli yhteyttämisen lisäksi ne käyttävät kasvuunsa liuenneita orgaanisia yhdisteitä ja esimerkiksi bakteereita. Täysin toisenvaraisia lajeja on joissakin kalkkisuomuisissa suvuissa.
Tarttumalevät Itämeressä
Itämeressä tarttumaleviä on ympäri vuoden, mutta runsaimmat esiintymät ovat lämpimän veden aikana. Muutama laji voi muodostaa kukinnan jäisessäkin vedessä.
Runsaslajisin on Chrysochromulina-suku, jonka noin 60 kuvatusta lajista nelisenkymmentä esiintyy Itämeren eteläosissa ja toistakymmentä Suomenlahdella. Suvussa on useita myrkyllisiä lajeja, mutta Tanskan salmien pohjoispuolella ei ole havaittu myrkyllisiä massaesiintymiä. Sen sijaan rannikkovesissä esiintyvä lähilaji Prymnesium parvum on aiheuttanut kalakuolemia Ahvenanmaan murtovesijärvissä ja läntisen Suomenlahden rannikolla.
Aiheesta muualla
- Tarttumalevät (Wikipedia)
