Muje-Oulu (04.923.1.022)

1 481 000 m³ <br />0,00148 km³ <br />1 481 000 000 l <br /> 3 130 m <br />

Muje-Oulu on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Karjalan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Muje-Oulu
Järvinumero: 04.923.1.022
Vesistöalue: Kelsimänjoen valuma-alue (04.923)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 30,7 ha
Syvyys: 9,4 m
Keskisyvyys: 4,82 m
Tilavuus: 1 481 000 m³0,00148 km³ <br />1 481 000 000 l <br />
Rantaviiva: 3,13 km3 130 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ilomantsi
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Nykytila ja suojelu

Järvi kuuluu kokonaan osana Valkeajärven Natura-aluetta. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Valkeajarven_harjualue%286780%29

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvi on oligotrofinen. Järven nimi kertoo että järvi on muikkuvesi. Sana oulu tarkoittaa tulvavettä Järven kalastossa on ahventa ja särkeä.

"Muje-Oululla tavattiin 13 (lintu)lajia, joista kolme suojelullisesti merkittäviä. Kuikkapari (DIR) viihtyi itäisimmän ja suurimman saaren liepeillä, pikkusieppo (DIR) näyttäytyi pikaisesti luoteispäässä (pesimäympäristöksi sopimatonta maastoa) ja leppälinnulla oli reviiri länsirannalla. Muut tavatut lajit olivat kalalokki, käki, metsäkirvinen, punarinta, kulorastas, pajulintu, hömö- ja talitiainen, peippo sekä järripeippo." (Ari Parviainen: Ilomantsin Valkeajärven alueen linnustoselvitys 2011) Järven rantojen hakkuut johtuvat pilkkumäntypistiäisen aiheuttamista hyönteistuhoista. Tervasrosoa on myös runsaasti rantapuissa. Arkeologisia havaintoja ei järven rannoilta ole tehty.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on yksi kesäasunto. Valmisteilla olevassa ranta-asemakaavassa loma-asuntojen määrää kasvatettaisiin kuudella uudella tontilla. Rannat on merkitty kaavaan MY-alueiksi. Järvellä on virkistyskäyttöä ja kalastusta. Rannat kuuluvat pääosin Kymi/Kymmene-yhtiölle.