Sälevä (04.642.1.001)
Sälevä on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä.
-Niurunniemi-ObsIMG-202507061214-686a3f033820d.png){kind=small}
Järven erityispiirteet
Sälevä sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven ala on 16,8 km², keskisyvyys 3,9 m ja suurin syvyys 22 m.
Järvessä on 35 pienehköä saarta. Niiden yhteispinta-ala on 82 ha.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1132 km², josta vettä 9,8 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa Haapajärvestä alkava Nurmijoen alue, 936 km².
Sälevää on säännöstelty vuodesta 1976. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1981 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+117,10 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 247 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+118,02 m (toukokuussa 1989) ja alin NN+114,96 m (huhtikuussa 1998), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.
Sälevä laskee Itälammen kautta Korpiseen. Lasku-uomassa on vuonna 1988 valmistunut Sälevän voimalaitos. Sen yläpuolella on neulapato, jolla säännöstelyä hoidetaan.
Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1991 alkaen. Keskivirtaama on ollut 13 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s.
Säännöstely
Säleväjärveä säännöstellään vesivoimantuotantoa varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säleväjärvi on Pohjois-Savon voimakkaimmin säännöstelty järvi. Säännöstelyn aloittamisen myötä vedenkorkeudet ovat nousseet noin 1,4 m. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on enimmillään 2,8 m. Voimataloussäännöstellylle järvelle tyypilliseen tapaan vedenpinta alenee kevättalvella siten, että jääpeitteisen ajan alenema on keskimäärin 2,5 m.
Vesialueen omistajat laskivat järven vedenpintaa 1910-luvulla noin 2,5 m. Säännöstelyn aloittamisen yhteydessä tehdyn noston myötä suunnilleen kolmeneljäsosaa järvenlaskun kuivioalueesta jäi uudelleen veden alle.
Sälevän säännöstely hoidetaan Sälevän voimalaitoksen ja padon avulla. Sälevän voimalaitoksen rakennusvirtaama on 50 m3/s, putouskorkeus 7 metriä ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 6,5 GWh.
Sälevän voimalaitoksen yhteydessä on kalatie. Kalatie on tyypiltään ns. rakovirtausporras ja se on rakennettu voimalaitospadon yhteyteen kiertämään voimalaa sen ulkoseinää pitkin.
| Sälevä | |
|---|---|
| Säännöstelyn aloitus | 1976 |
| Säännöstelyn tavoitteet | Voimatalous, tulvasuojelu |
| Säännöstelyn luvanhaltija | Savon Voima Oyj |
| Luvan mukainen säännöstelyväli | 2,8 m |
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin | 2,5 m |
| Säännöstelyn yläraja | NN +117,80 m |
| Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina | 15.4. NN +117,00 m, 10.5. NN +117,80 m |
| Säännöstelyn alaraja | NN +115,00 m |
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina | NN +116,80 m |
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.
Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Säleväjärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.
Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [1].
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1
