Suvasvesi (04.273.1.001)

2 429 290 000 m³ <br />2,429 km³ <br />2 429 290 000 000 l <br />

1 097 960 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Suvasvesi
• Järvinumero: 04.273.1.001
• Vesistöalue: Suvasveden alue (04.273)
• Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

• Pinta-ala: 23 357,7 ha
• Syvyys: 90 m
• Keskisyvyys: 10,4 m
• Tilavuus: 2 429 290 000 m³2,429 km³ <br />2 429 290 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 1 097,96 km1 097 960 m <br />
• Korkeustaso: 81,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Tuusniemi, Heinävesi (kunta), Kuopio, Leppävirta
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Suvasvesi (04.273.1.001)/­Rotarien sinileväseuranta (Ukonlahti)

29. toukokuu 2024 21:06

Älyttämästi siitepölyä ka...

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Suvasvesi on Kallaveden reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 233,6 km² ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inari (92 m)

Suvasvesi kuuluu Kallaveden ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on maamme neljänneksi suurin järvi.

Nimi	Ala (km²)
Kallavesi	478,1
Suvasvesi	233,6
Juurusvesi-Akonvesi	156,9
Riistavesi	23,2
Varisvesi	7,8
Iso-Jälä	7,3
yhteensä	906,9

Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). – Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.

Suvasvesi on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä (Suvasvesi-N) ja Haapaselkä (Suvasvesi-S).

Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja kanavan kautta Kermajärveen. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.

Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1214 km², josta vettä 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen ja keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4720 km².

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.

Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2074 km²) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m3/s, keskiylivirtaama 96 m3/s ja keskialivirtaama 27 m3/s. Äärivirtaamat olivat 172 m3/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m3/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m3/s.

Säännöstely

Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät säännöstelysivulta.

Aiheesta muualla

• Suvasvesi N törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
• Suvasvesi N törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
• Suvasvesi S törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)