Pieni Hietajärvi (04.963.1.017)
Järvi
Nimi: Pieni Hietajärvi
Järvinumero: 04.963.1.017
Vesistöalue: Mäntyjoen valuma-alue (04.963)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 2,44 ha
Syvyys: 7 m
Keskisyvyys: 3,52 m
Tilavuus: 86 000 m³8,6e-5 km³ <br />86 000 000 l <br />
Rantaviiva: 0,73 km730 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lieksa
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pieni Hietajärvi on osa yhdennetyn seurannan aluetta Lieksassa. Se kuuluu Hietajärven valuma-alueeseen, ja järven vesi virtaa Iso Hietajärveen. Pieni Hietajärven valumaalue on 97 hehtaaria. Alue kuuluu Patvinsuon kansallispuistoon, joka on pinta-alaltaan 10 000 hehtaaria, ja suo-alue sisältyy useaan kansaiväliseenkin kosteikkojen suojeluohjelmaan. Täten Pieni Hietajärven alueella on tehty lukuisia tutkimuksia, ja järven tilaa on tarkasteltu ja dokumentoitu laajalti.
Nykytila ja suojelu
Pieni Hietajärvi on hyvin runsashumuksinen, pH-arvoltaan neutraali järvi. Puuston ja maaston ansiosta Pieni Hietajärvi on hyvin suojassa tuulelta, ja siksi sen vedenkierto jää monesti puutteelliseksi, eikä järveen pääse korvaavaa happea. Tämän vuoksi Pieni Hietajärvessä on todettu happikatoa niin loppukesästä, kuin lopputalvestakin.
Hietajärven aluetta on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Alueelta tutkitaan erityisesti ilmasta tulevaa kuormitusta, ja tuloksilla on tarkoitus vaikuttaa kansainväliseenkin ilmastopolitiikkaan. Viime vuosikymmeninä voimaan tulleet päästörajoitukset ovat vaikuttaneet Hietajärven alueen luontoon positiivisesti, sillä mitatut pitoisuudet ovat ajansaatossa pienentuneet.
Pieni Hietajärven veden laatua on seurattu vuodesta 1989 lähtien, säännöllisesti vähintään viisi kertaa vuodessa. Näytteenoton on suorittanut Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ympäristölaboratorio.
Ympäröivä metsä on lähinnä mänty-valtaista, vanhaa hakkuukypsää metsää. Valuma-alueen maa-alueesta turvemaata on noin 35 prosenttia, ja suot ovat luonnontilaisia.