Nieminen (04.581.1.017)/
| NIEMINEN (04.581.1.017) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Pienet humusjärvet (Ph) |
| Järven pinta-ala | 205 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 3,5 m ja max. 9,4 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 750 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | 21 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Niemisen valuma-alue on suhteellisen pieni latvavaluma-alue, jonka pinta-alasta peltojen osuus on noin 15 %, rakennetun alueen reilut 3 % ja loput on pääosin metsätalousmaata. Pienestä valuma-alueesta johtuen järven viipymäaika on pitkä. |
| Järven nykytila | Niemisen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi, syynä ovat erityisesti korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä levämäärä (sinileväkukinnot). Ravinnepitoisuuksissa ja alusveden happitilanteessa on viime vuosina heikentyvää kehityssuuntaa. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Niemisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 70 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.
Lisäksi järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 25 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 8 000 kg/v ). |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Järvellä on ollut hapetin vuodesta 2000 lähtien.
Niemisen valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
| Seuranta | Nieminen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan vedenlaadun ja kasviplanktonin avulla. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
