Suvasvesi (04.273.1.001)
Järvi
Nimi: Suvasvesi
Järvinumero: 04.273.1.001
Vesistöalue: Suvasveden alue (04.273)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 23 357,7 ha
Syvyys: 90 m
Keskisyvyys: 10,4 m
Tilavuus: 2 429 290 000 m³2,429 km³ <br />2 429 290 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 097,96 km1 097 960 m <br />
Korkeustaso: 81,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Leppävirta, Kuopio, Tuusniemi, Heinävesi (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Suvasvesi (04.273.1.001)/Rotarien sinileväseuranta (Ukonlahti)
1. marraskuu 2021 14:06
Runsaasti sinilevää 1.11....
Järven erityispiirteet
Suvasvesi on Kallaveden reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon- ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven pinta-ala on 233,6 km2 ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inarijärvi (92 m).
Suvasvesi kuuluu Kallaveden ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on maamme neljänneksi suurin järvi.
Nimi | Ala (km2) |
---|---|
Kallavesi | 478,1 |
Suvasvesi | 233,6 |
Juurusvesi - Akonvesi | 156,9 |
Riistavesi | 23,2 |
Varisvesi | 7,8 |
Iso-Jälä | 7,3 |
yhteensä | 906,9 |
Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1 080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.
Suvasvesi on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä (Suvasvesi-N) ja Haapaselkä (Suvasvesi-S).
Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja -kanavan kautta Kermajärveen. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.
Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1 214 km2, josta vettä 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4 720 km2.
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.
Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2 074 km2) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m3/s, keskiylivirtaama 96 m3/s ja keskialivirtaama 27 m3/s. Äärivirtaamat olivat 172 m3/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m3/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m3/s.
Säännöstely
Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät Kallaveden säännöstelysivulta.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Suvasvesi N törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
- Suvasvesi N törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
- Suvasvesi S törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)