Ylisjärvi (24.043.1.001)
Ylisjärvi on melko iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
11. toukokuu 2025 11:47 |
7. toukokuu 2025 17:57 |
Kuvat
Ylisjärvi (24.043.1.001)/Ylisjärvi
Näkymä luoteeseen
Järven erityispiirteet
Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.
Nykytila ja suojelu
Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on nykyisin välttävä. Veden laatu on kuitenkin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuret. Myös typpeä on vedessä runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös välillä ollut epänormaalin suuri.
Pintavedessä on ollut usein hapen ylikyllästystä kesällä, mikä liittyy järven voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt tyydyttävänä. Jopa pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt kesällä hapen ylikyllästystä, kun taas talvisin hapenpuute on ollut voimakasta.
Järven vesi on hyvin humuspitoista, ja sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen se on laskenut 1980-luvun alun tasolle. Näkösyvyys on vastaavasti parantunut etenkin kesällä, mutta on silti yhä melko huono. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut ja ollut hieman kohollaan, mutta selvää muutossuuntaa ei ole osoitettavissa.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013
- Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.
Järven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.
Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.
Vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.
Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs . Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.
