Iso-Kisko (24.023.1.001)
Järvi
Nimi: Iso-Kisko
Järvinumero: 24.023.1.001
Vesistöalue: Iso-Kosken valuma-alue (24.023)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 672,08 ha
Syvyys: 32,8 m
Keskisyvyys: 10,27 m
Tilavuus: 68 996 000 m³0,069 km³ <br />68 996 000 000 l <br />
Rantaviiva: 41,47 km41 470 m <br />
Korkeustaso: 33,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo, Raasepori
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Isokorkian_rannassa_lev%C3%A4lautta-ObsIMG-201806171158-87.jpeg)
Järven erityispiirteet
Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.
Nykytila ja suojelu
Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta.
Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.
Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara, sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.
Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734
Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:
| päivä 27.07.2012 | yksikkö | Isoselkä | Pyölinlahti | Liipolanlahti | Ohjearvo |
|---|---|---|---|---|---|
| tuuliolosuhteet | leuto | leuto | leuto | ||
| sääolosuhteet | aurinko | aurinko | aurinko | ||
| ilman lämpötila | °C | 17 | 17 | 17 | |
| veden lämpötila | °C | 21,0 | 21,0 | 21,0 | |
| suolistop. enterokokit | al. pmy/10 | 170 | 59 | 16 | alle 400 |
| E.coli (37°C, 18h) | pmy/ 100 | 1 | 0 | 4 | alle 1000 |
Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia
(Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 13.7.2015)
Iso-Kisko on pintavesityypiltään vähähumuksinen järvi, jonka pääaltaan ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun mukaan erinomainen. Järven vedessä on melko vähän ravinteita, ja typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.
Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta. Talviarvot näyttävät parantuneen hieman pitkällä aikavälillä.
Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut melko pieni, eikä selkeää muutossuuntaa ole osoitettavissa.
- Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt. Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän "lakin" seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta
