Savojärvi (28.005.1.002)

Savojärvi on melko iso järvi Aurajoki (28) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Savojärvi
Järvinumero: 28.005.1.002
Vesistöalue: Järvijoen valuma-alue (28.005)
Päävesistö: Aurajoki (28)

Perustiedot

Pinta-ala: 123,86 ha
Syvyys: 1,9 m
Keskisyvyys: 1,46 m
Tilavuus: 1 804 780 m³0,0018 km³ <br />1 804 780 000 l <br />
Rantaviiva: 7,01 km7 010 m <br />
Korkeustaso: 68,1 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Pöytyä, Nousiainen, Mynämäki
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Savojärvi sijaitsee Pöytyällä Varsinais-Suomen maakunnassa. Se on Aurajoen vesistön kahdestatoista järvestä selvästi suurin, ala on 1,24 km². Järvi on matala, keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin syvyys noin kaksi metriä.

Järveä on säännöstelty 1950-luvun alkupuolelta lähtien Turun vesihuoltoa varten. Käyttö on nykyään vähäistä. Kuivakausina, kuten vuoden 2002 syksyllä, järvi laskettiin kuitenkin lähes tyhjäksi.

Osa Savojärvestä kuuluu vuonna 1998 perustettuun Kurjenrahkan kansallispuistoon.

Laskujoella on vetinen nimi – se on Järvijoki. Suomen kaksi muuta Savojärveä eivät nekään sijaitse Savossa vaan Inarissa.

Nykytila ja suojelu

Savojärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila määriteltiin tyydyttäväksi vuonna 2013. Vedessä on melko runsaasti fosforia ja typpeä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut kesällä suurempi kuin talvella, kun taas kokonaistyppipitoisuudet ovat talvella suurimmillaan. Ravinnepitoisuuksissa ei ole osoitettavissa merkittäviä muutoksia. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti, ja pitoisuudet ovat toisinaan olleet erittäin suuria. Järven kasviplanktonlajistoon kuuluva limalevä voi paljolti selittää klorofyllipitoisuuden vaihtelun.

Kesäisin järven happipitoisuus on ollut hyvä, mutta talvisin esiintyy hapen vajausta.

Veden humusväri on voimakas, mutta sameus on siihen nähden kohtuullisen vähäistä. Näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti 1970-luvulta nykypäivään. Veden happamuutta kuvaava pH-arvo on ollut kesäisin suurempi kuin talvella, mikä selittyy planktonlevätuotannolla. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut pieni.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 8.8.2013

Päivitetty 13.7.2015