Pitkäjärvi (81.055.1.010)

3 865 530 m³ <br />0,00387 km³ <br />3 865 530 000 l <br />

13 070 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Pitkäjärvi
• Järvinumero: 81.055.1.010
• Vesistöalue: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
• Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
• Ekologinen tila: välttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 171,23 ha
• Syvyys: 5,59 m
• Keskisyvyys: 2,26 m
• Tilavuus: 3 865 530 m³0,00387 km³ <br />3 865 530 000 l <br />
• Rantaviiva: 13,07 km13 070 m <br />
• Korkeustaso: 19,2 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Espoo, Vantaa
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue:

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Espoon Pitkäjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Pitkäjärvi (81.055.1.010)/­Laaksolahden uimaranta

7. toukokuu 2013 10:44

Uimaranta (KI 7.5.2013)

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, Pikkujärven kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä Espoon Kurkijärvestä, josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen Espoonjoen vesistöön kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on Kvarnbyån lehtopurolaakson luonnonsuojelualue.

Nykytila ja suojelu

Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.

Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä Espoon kaupungin ympäristövalvonnan sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.

Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.

Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan ja ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Pitkäjärveä reunustavat järven luoteispuolella Järvenperän kaupunginosan lisäksi Vanhakartano, järven kaakkoispuolella ovat Laaksolahden (Jupperi, Lähderanta) ja Lippajärven kaupunginosat. Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.