Pitkäjärvi (81.055.1.010)
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 81.055.1.010
Vesistöalue: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
Perustiedot
Pinta-ala: 171,23 ha
Syvyys: 5,59 m
Keskisyvyys: 2,26 m
Tilavuus: 3 865 530 m³0,00387 km³ <br />3 865 530 000 l <br />
Rantaviiva: 13,07 km13 070 m <br />
Korkeustaso: 19,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Espoo, Vantaa
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, Pikkujärven kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä Espoon Kurkijärvestä, josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen Espoonjoen vesistöön kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on Kvarnbyån lehtopurolaakson luonnonsuojelualue.
Pitkäjärven pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 850 metriä.
Koordinaatit 60°15′10″N, 24°44′50″E Sijainti Espoo, Vantaa Pinta-ala 1,71 km² Pinnankorkeus 19,2 m Rantaviiva 13,1 km Suurin syvyys 5,59 m Keskisyvyys 2,26 m Tilavuus 0,0039 km³ Valuma-alue 65,8 km² Laskujoki Myllykylänpuro
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.
Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä Espoon kaupungin ympäristövalvonnan sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.
Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.
Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan ja ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pitkäjärveä reunustavat järven luoteispuolella Järvenperän kaupunginosan lisäksi Vanhakartano, järven kaakkoispuolella ovat Laaksolahden (Jupperi, Lähderanta) ja Lippajärven kaupunginosat. Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_%28Espoo%29 Kuvia: http://www.panoramio.com/map/?tag=pitk%C3%A4j%C3%A4rvi#lt=60.255358&ln=24.751511&z=3&k=1&a=1&tab=3&pl=all Vesistöennusteet: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/81/l810551010y/wqfi.html
