Sompanen (14.121.1.001)

4 629 150 m³ <br />0,00463 km³ <br />4 629 150 000 l <br />

7 640 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Sompanen
• Järvinumero: 14.121.1.001
• Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (14.121)
• Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

• Pinta-ala: 151,7 ha
• Syvyys: 8,53 m
• Keskisyvyys: 3,05 m
• Tilavuus: 4 629 150 m³0,00463 km³ <br />4 629 150 000 l <br />
• Rantaviiva: 7,64 km7 640 m <br />
• Korkeustaso: 68,3 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kouvola
• Maakunta: Kymenlaakson maakunta
• ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Sompanen (14.121.1.001)/­Sompasen uimaranta

23. kesäkuu 2020 09:30

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Sompanen sijaitsee Kouvolassa, entisten Kuusankosken ja Valkealan rajalla. Se kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Pyhäjärven valuma-alueeseen. Sompanen on pintavesityypiltään: pienet humusjärvet (OIVA 2013). Sompanen on melko pieni järvi (152 ha) ja sen pinta-ala Kouvolan vesistöjen kokonaispinta-alasta on vain noin 0,4 %. Järven syvin kohta on 8,5 m ja keskisyvyys on 3,1 m. Rantaviivan pituus on 7,6 km. Järvessä on kaksi saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 0,05 ha.

Sompasen valuma-alueen koko on 1 485 ha ja siitä noin 20 % on peltoa. Sompasen laskennallinen viipymä on noin vuoden. Järveä säännöstellään Muronojassa sijaitsevalla pohjapadolla. Pinnankorkeutta säädellään kivillä siten, ettei vedenpinnan taso pääse laskemaan kesällä liikaa. Sompasen pinnankorkeus on N60+68,3 (OIVA Ympärsitö- ja paikkatietojärjestelmä). Järveä on laskettu kesävedenpinnasta vuosien 1948-59 välisenä aikana noin 35 cm.

Nykytila ja suojelu

Sompasen ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi. Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden tekijöiden perusteella Sompasen laatuluokka on hyvä. Hydrologis-morfologisen luokittelun sen muuntuneisuusluokka on hyvä. Myös järven kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Näkösyvyys on vaihdellut Sompasella 1-3 m välillä. Sameus on noin 5,6 FNU. Sameutta ovat aiheuttaneet leväkasvustot sekä vedessä oleva kiintoaines. Veden värisarvot ovat vaihdelleet viime vuosina 30-100 mg ptl.

Kouvolan kaupungin uimarannalla Sompasella on havaittu ajoittaan sinilevää.

Kaikenkaikkiaan Sompasen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Sen ongelmana on pitkän ajan kuluessa tapahtunut rehevöityminen. Rehevöityminen ilmenee veden samenemisena ja sinileväkukintoina. Järven ulkoinen ja sisäinen kuormitus lisäävät happea kuluttavaa hajoitustoimintaa ja syvänteissä on havaittu kerrostuneisuuskausina hapettomuutta. Rehevöitymisen myötä järven kalasto on muuttunut särkivaltaiseksi. Ulkoista kuormitusta aiheuttavat valuma-alueen aktiivinen maa- ja metsätalous sekä viemäröinnin ulkopuolinen (haja)asutus.

Sompaselle on laadittu kunnostussuunnitelma osana Kymijoen- vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaa Kymijoen alueen järvikunnostushanketta. Hanketta ovat olleet rahoittamassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä paikalliset ELY-keskukset. Sompasen kunnostamisen tavoitteiksi on asetettu mm. veden laadun parantaminen, sinileväkukintojen harventuminen, limoittumishaittojen vähentyminen, särkivaltaistumisen estäminen, petokalakantojen tukeminen ja umpeenkasvun hidastuminen. Hankkeen myötä on valmistunut Sompasen kunnostussuunnitelma, josta kiinnostuneet voivat lukea tarkempaa tutkimustietoa Sompasen tilasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä on suoritettu koekalastuksia kesällä 2013, joissa saatiin saaliiksi 9 eri kalalajia. Tällöin saadut kalalajit olivat: särki, ahven, kuha, lahna, salakka, sorva, pasuri, suutari ja kiiski. Järvessä esiintyy myös haukea ja madetta. Siikakanta on kadonnut perimätiedon mukaan 1970-luvun jälkeen. Sompasella on suoritettu hoitokalastuksia 2000-luvulla nuottaamalla ja katiskoilla.

Sompasella on ollut elinvoimainen rapukanta, mutta kesällä 2013 ravut kuitenkin katosivat. Järvellä suoritetussa koeravustuksessakaan ei saatu yhtään rapua. Paikallisten mukaan samanlainen katoaminen on tapahtunut aikaisemminkin vuonna1998 ja 1960-luvulla. Kanta on näiden katoamisten jälkeen saatu hitaasti elvytettyä.

Sompasen kasvillisuus ilmentää keskirehevää-rehevää kasvupaikkaa. Järvellä tavattuja kasvilajeja ovat mm. järviruoko, terttualpi, leveäosmankäämi, ulpukka, uistinvita ja vesitatar. Karua kasvupaikkaa ilmentäviä lajeja on tavattu hyvin vähän. Tällaisia ovat mm. hapsiluikka, vaalea lahnaruoho, ärviä, vesisammal ja näkinpartaislevä. Kaikenkaikkiaan Sompanen on kasvilajistoltaan vähälajinen.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Sompasen läheisyydessä sijaitsevat Voikkaan kaupunginosa sekä Oravalan kylä. Sen rannoilla on melko runsaasti haja-asutusta (noin 60 vakituista ja 40 mökkiä). Sompasella on merkittävää maisema- ja virkistyskäyttöarvoa alueen asukkaille ja mökkiläisille.

Sompasen vesialueet ovat Oravalan osakaskunnan hallinnassa. Osakaskunnalla on järvellä oma ranta ja veneenlaskupaikka. Sompasella kalastetaan ja ravustetaan ahkerasti. Vesiliikennettä harrastetaan pääosin suotamalla, sillä moottoriajoneuvoilla liikkuminen on kielletty järvellä osakaskunnan päätöksellä.

Sompasella on pieni yleinen uimaranta. Uimarannan varusteluun kuuluu mm. ilmoitustaulu, pukusuoja, WC ja grillipaikka. (Kouvolan kaupunki 2013.) Sompasen uimaranta on pitkältä matkalta hyvin matalaa ja rannan vesi on sameaa.

Aiheesta muualla

• Kouvolan uimarannat, kartta (Kouvolan kaupunki)
• Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella (ymparisto.fi)
• Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
• Pintavesien tyypittely (ymparisto.fi)
• Sompasen kunnostussuunnitelma

Lähteet

Kouvolan kaupunki 2013. Uimarannat- ja paikat. http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html. Ei päivitystietoja. Luettu 17.6.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 17.6.2013.