Lentua (59.921.1.001)

581 626 000 m³ <br />0,582 km³ <br />581 626 000 000 l <br />

271 410 m <br />

Lentua on iso järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun maakunnassa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Lentua
Järvinumero: 59.921.1.001
Vesistöalue: Lentuan lähialue (59.921)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 7 784,16 ha
Syvyys: 52 m
Keskisyvyys: 7,41 m
Tilavuus: 581 626 000 m³0,582 km³ <br />581 626 000 000 l <br />
Rantaviiva: 271,41 km271 410 m <br />
Korkeustaso: 167,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuhmo
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

400x600px

Lentua (59.921.1.001)/­Kalliolahti, uimaranta

15. heinäkuu 2018 21:47

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Lentua sijaitsee Kainuussa, Sotkamon reitillä,Kuhmon kaupungissa. Järven pinta-ala on 77,8 km² ja se on Suomen 57. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,4 metriä ja suurin syvyys 52 metriä.

Lentuassa on useita merkittäviä saaria. Suurin on kolmikko Kotasaari-Vitikkosaari-Varissalo (901 ha), se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 61. Muita isohkoja saaria ovat Salonsaari ja Multisaari.

Lentua vesistönä

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 2045 km² ja järvisyys 12,7 %. Suurimman osavaluma-alueen (885 km²) muodostavat Lentiiranjoen ja Iivantiiran kautta tulevat vedet. Sumsanjoen-Kalliojoen vesistön ala on 556 km², kolmantena on Luulajanjoki (254 km²). Sillä on Ruotsissa hieman isompi kaima, 25 200 km².

Virtaama

Lentuan vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 167,91 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 94 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 169,08 m (toukokuussa 1943) ja alin N60+ 167,42 m (lokakuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 166 cm.

Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1911 alkaen. Keskivirtaama on ollut 26 m3/s, keskiylivirtaama 77 m3/s ja keskialivirtaama 9,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 142 m3/s (toukokuussa 1943) ja 5,5 m3/s (lokakuussa 1947).

Virtaamat ovat tyypillisesti alimmillaan lopputalvesta, nousevat huippuunsa touko-kesäkuun vaihteessa ja laskevat kesän aikana. Pienehköä virtaamien nousua on yleensä havaittavissa loppusyksystä. Ylivirtaaman sattumisajankohta on lähes aina ollut touko- tai kesäkuu. Talvella ylivirtaama ei ole esiintynyt koskaan, syksyllä kahdesti.

Jäät

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1885-1886 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintoja puuttuu talvilta 1897-1911, 1923-1930 sekä muutamilta yksittäisiltä vuosilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 16. lokakuuta vuonna 1920, myöhäisin 20. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. huhtikuuta 1921 ja 6. kesäkuuta 1917.