Ala-Rieveli (14.171.1.001)
Järvi
Nimi: Ala-Rieveli
Järvinumero: 14.171.1.001
Vesistöalue: Ala-Rievelin alue (14.171)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 297,74 ha
Syvyys: 46,89 m
Keskisyvyys: 11,27 m
Tilavuus: 146 214 000 m³0,146 km³ <br />146 214 000 000 l <br />
Rantaviiva: 71,62 km71 620 m <br />
Korkeustaso: 77,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Heinola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Sijaitsee Heinolan alueella Päijät-Hämeessä. Tunnetaan myös nimillä Rieveli ja Ala-Rääveli. Ala-Rievelin vedet virtaavat Sulkavankosken kautta Konniveteen, jonka eteläpäästä Kymijoki jatkuu jokimaisena. Vesiä tulee myös pohjoisesta Keskinen järveltä Kuorekosken kautta. Ala-Rieveli Myllylahden pohjukasta on vesiyhteys Imjärveen. Sekä Euranlahdelta Pajupuron kautta Ala-Pajujärveen.
Nykytila
Ala-Rievelin 017 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 15.7.2013 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 35 metriä. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli erinomainen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa sekä haukea.
Heinolan järviseutu
Heinolan järviseudulla levittäytyvät lukemattomat vesistöt ja niitä reunustavat metsäiset selänteet. Maaperä muodostuu pääosin avokallion päälle kerrostuneesta moreenista. Heinolan pohjois- ja itäpuolta kiertää muuta osaa jylhempi kallioselänteiden vyöhyke. Peltoalueita on erittäin vähän ja ne ovat hyvin pienialaisia. Päävesistöä on mm. Ala-Rieveli Heinolassa. Järvien suunta vaihtelee kallioperän ruhjeisuuden mukaan. Kymijoki virtaa alueen poikki leveänä uomana. Seudun pohjoisosat ovat vedenkoskematonta, kasvillisuudeltaan muuta aluetta rehevämpää kumpumaata.
Heinolan vesistöt ovat olleet merkittäviä kulkureittejä jo esihistoriallisella ajalla. Rannoilta on löydetty huomattava määrä kivikautisia asuinpaikkoja ja useita kalliomaalauksia, joista tunnetuin on Lusin kalliomaalaus.
Pääosa asutuksesta on keskittynyt Heinolan kautta kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen harjumuodostuman vaiheille. Viljelymaisemia on selvästi harvemmassa kuin muualla Päijät-Hämeessä ja ne ovat pienialaisempia.
Geokätkö 2012
Peruskätkö Ala-Rievelin rannalla, vanhoilla kalliomaalauksilla. Suositellaan melojille tai veneilijöille, mutta kätkölle pääsee myös maareittiä pitkin.
Lähteet: Päijät-Häme liitto, Valtion ympäristöhallinto, Geocaching.