Eskolanjärvi (35.722.1.016)

1 780 m <br />

Eskolanjärvi on melko pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Eskolanjärvi
Järvinumero: 35.722.1.016
Vesistöalue: Koljonselän alue (35.722)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 7,35 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,78 km1 780 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Eskolanjärvi sijaitsee Oriveden kaupungin Talviaisten kylässä ja se laskee vetensä Tarkanlahden kautta Lopenselkään. Veden vaihtuvuus on Eskolanjärvessä melko nopeaa. Laskennallisesti keskiviipymä on alle 3 kuukautta. Valuma-alue on pääosin metsäinen, mutta järven läheisyydessä sijaitsee runsaasti peltoa sekä vähäisessä määrin haja-asutusta. Valuma-alueelta Eskolanjärveen kohdistuva hajakuormituspaine on siten tuntuva.

Maksimisyvyys: 7,1 m

Veden keskiviipymä: 82 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Eskolanjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 1997.

Eskolanjärven vesi on perustyypiltään melko ruskeaa ja runsashumuksista valuma-alueen metsävaltaisuuden vuoksi. Happamuustaso on humusvesille tyypillisesti lievästi happaman puolella. Puskurikyky on lähivaluma-alueen maatalousvaltaisuuden vuoksi hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuutta ja kloridipitoisuutta voidaan pitää normaaleina, eikä pelloilta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia ole todettavissa.

Hajakuormituksella on Eskolanjärven rehevyystasoon Eräsjärven tavoin selvä vaikutus. Rehevyystaso on selvästi luonnontasosta kohonnut fosforipitoisuuden osalta. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet lievästi reheville vesille ominaisina, mutta ovat kohonneet hyvin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Typpipitoisuudet ovat kohonneet luonnontasosta lievemmin kuin fosforipitoisuudet. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 24-29 µg/l ja typpipitoisuudet 700-840 µg/l.

Alkutalvella 1997 happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä, sillä vaikka pintaveden happipitoisuus oli vielä melko hyvä, pohjan läheltä happi oli kulunut lähes loppuun. Myös pintavedessä hapen kuluminen oli voimakasta, sillä hapen kyllästysaste oli vain 55 %. Hapen kuluminen on voimakasta runsaan humuksen määrän ja luonnontasoa suuremman rehevyystason takia. Syksyllä 1988 happitilannetta voitiin pitää myös tyydyttävänä. Syystäyskierto oli jo alkanut, mutta vesimassa ei ollut ehtinyt sekoittua vielä kokonaan. Pohjan lähellä todettiin kesäkerrosteisuuden jäljiltä happikato, ja siihen liittyen pohjan läheisessä vesikerroksessa todettiin runsaasti typpeä, fosforia, rautaa ja mangaania.

Eskolanjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus ja todetut happitalouden häiriöt.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015