Ahveninen - Hirvijärvi (14.771.1.001)/Säännöstely

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen ja siitä laskettiin saatavan kuivatushyötyä noin 600 hehtaarin alueelle. Lupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstelyä muutettiin vuonna 2002. Keskeisin ongelma järvillä oli puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista johtunut vedenkorkeuksien liiallinen lasku. Laskusta aiheutui haittaa mm. rantojen virkistyskäytölle ja kalastukselle. Uusitun säännöstelyn tavoitteena onkin järvien alimpien vedenkorkeuksien nostaminen lähelle luonnontilaa. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta aikaisempaan säännöstelyyn verrattuna.

Järvien säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Sen lisäksi vesiä purkautuu Hirvikosken kautta Muuraisjärviin ja sieltä edelleen Savikosken kautta Virmasveteen. Noin 70 % valuma-alueen vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, joilla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jottei Muuraisjärvien vedenkorkeudet olisi laskeneet hankkeen seurauksena.

Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja, jotka voidaan kuitenkin ylittää tai alittaa vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N43 + 101,65 m ja alaraja korkeudella N43 + 101,30 m. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N43 + 101,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm.

Uusitun säännöstelyn vaikutukset

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5 - 7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Tavoitteissa onkin onnistuttu hyvin, sillä alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet tavoitellun alarajan yläpuolelle eivätkä tulvat ole ylittäneet säännöstelyn ylärajaa. Järvien keskivedenkorkeus on noussut noin 20 cm. Järvien ranta-asukkailta onkin tullut pääasiassa myönteistä palautetta.

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven ylimmät keskimääräiset ja alimmat vedenkorkeudet (N43 + m)

Tunnusluku	Uusi säännöstely	Vanha säännöstely	Luonnontilainen
Ylin vedenkorkeus (HW)	101,64	101,59	102,39
Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW)	101,58	101,42	102,06
Keskimääräinen vedenkorkeus (MW)	101,47	101,26	101,77
Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW)	101,39	101,10	101,58
Alin vedenkorkeus (NW)	101,30	100,98	101,43

Luonnontilaiset vedenkorkeudet ovat Hirvijärven vedenkorkeusasteikolla havaittuja vedenkorkeuksia v. 1910 - 1934.