Jyväsjärvi (14.231.1.001)

14 800 m <br />

Jyväsjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Jyväsjärvi
Järvinumero: 14.231.1.001_002
Vesistöalue: Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 313,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 14,8 km14 800 m <br />
Korkeustaso: 78,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Päijänne (yhd.)/­Havaintopaikka 9

26. heinäkuu 2021 07:50

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa Jyväskylän kaupunkikuvaa.

Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomijärvi ja Palokkajärvi. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä.

Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.

Nykytila ja suojelu

Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi.

Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.

Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.

Aiheesta muualla

• Jyväsjärvi (Wikipedia)
• Jyväsjärvi nyt (Päijänne LTER)