Ahven

Kala-atlas havainnot

Ahven kuuluu lajeihin, joista on levinneisyystietoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ylläpitämässä Kala-atlas tietokannassa. Kartalle on merkitty vihreällä symbolilla ne päävesistöalueet, joissa lajia tietokannan tietojen mukaan esiintyy.

Ladataan karttaa...

Kartan symbolit kuvaavat päävesistöaluetta. Symboli on asetettu päävesistöalueen keskelle. Järviwikissä ei tällä hetkellä ole mahdollista esittää vesistöalueiden rajoja.

Ahven (Perca fluviatilis) on makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.

Suomessa se on yleisin kalalaji ja se asuttaa järviä, hitaasti virtaavia jokia ja merten rannikkoseutuja koko maan alueella. Ahven on Suomen kansalliskala.

Ahven on yleensä vihreäsävyinen tummilla pystyraidoilla. Sen vatsaevät ja pyrstö ovat puna-oranssit. Selkäevät ovat tummia ja ensimmäinen musta laikkuinen selkäevä on teräväpiikkinen, myös kituskannet ovat piikikkäitä. Tyypillisesti ahven on 10–30 senttimetrin pituinen ja alle 350 gramman painoinen. Ahven voi elää yli 20-vuotiaaaksi.

Pienet yksilöt syövät eläinplanktonia, mutta sen kasvaessa ruokavalioon tulevat hyönteiset, pohjaeläimet ja kalat. Suuret ahvenet syövät pääasiasssa kaloja. Ahvenen kasvunopeus vaihtelee paljon elinalueen ravintotilanteen ja kannan tiheyden mukaan. Nopeakasvuisen ahvenen niska voi muodostua jykeväksi ja jyrkästi nousevaksi, näitä ahvenia nimitetään usein kyrmyniskoiksi.

Ahven on parvikala, joka liikkuu ja etsii ravintoa päivisin parvissa, mutta yöksi se menee yksin pohjalle kasvuston suojaan lepäämään. Ahvenet vaeltavat lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä. Rannikkovesissä parvien liikkeet ovat tavallisesti muutaman kilometrin pituisia, mutta se voi myös tehdä yli sadan kilometrin vaelluksia.

Ahven tulee sukukypsäksi 1–5 vuoden ikäisenä ja 9–14 senttimetrin pituisena. Kutu alkaa veden lämpötilan ylitettyä kuusi astetta matalista rantavesistä ja siirtyy sitten pikkuhiljaa veden lämmetessä jopa 3 metrin syvyiseen veteen. Etelä-Suomessa kutu alkaa huhti-toukokuussa. Kutuaika ulottuu kesäkuulle, kylmissä vesissä jopa heinäkuulle saakka. Siitä juontuukin sanonta eri muodoissa "Ahvenen kutuun kerkiää hitaampikin".

Kututapahtumassa naaras laskee kierteisen vaalean mätinauhan pohjalla olevaan risuun tai vesikasviin, jonka koirasparvi hedelmöittää välittömästi maidillaan. 5–7 millimetrin pituiset poikaset kuoriutuvat 10–15 päivän kuluttua. Poikaset levittäytyvät ensin vapaan veden alueelle ja siirtyvät sitten vähitellen matalampiin rantavesiin kasvamaan ja suojaan petokaloilta.

Ahven on elinvoimainen laji. Ahvenkannat ovat sen esiintymisalueella pääosin runsaat, tosin alueellinen vaihtelu esiintymisessä ja saaliissa voivat olla suuria. Ahven kärsii pitkälle edenneestä rehevöitymisestä ja happamoitumisesta. Ahven sietää kuitenkin hapanta vettä paremmin kuin useimmat muut Suomen kalat, mutta lisääntyminen ei enää onnistu jos pH-arvo laskee lähelle neljää.

Ahventa esiintyy makea- ja murtovesissä laajalti Euroopassa lukuun ottamatta Islantia, Norjan vuoristoa, Iberian niemimaata, Etelä-Italiaa sekä Balkanin länsi- ja eteläosia. Idässä levinneisyysalue ulottuu Siperiaan Kolyma -joelle saakka. Suomessa ahven on levinnyt koko maahan, ainoastaan pohjoisesta käsivarresta sitä ei tavata.

Ahvenia on istutettu Uuteen-Seelantiin, Australiaan, Etelä-Afrikkaan, Marokkoon, Kyprokselle, Kiinaan ja Azoreille ja nykyisin sen pelätään siellä syrjäyttävän alkuperäisiä lajeja.

Ahvenen liha on vaaleaa ja maukasta. Sitä kalastetaankin ruokakalaksi, ja se on myös urheilukalastajien suosima saalis. Ahventa pyydetään vuosittain yhteensä noin 30 miljoonaa kilogrammaa. Suomessa saalismäärät ovat vaihdellet 6–13 miljoonan kilogramman välillä.

Pohjoisamerikkalainen kelta-ahven (Perca flavescens) on jotakuinkin identtinen ahvenen kanssa niin elintavoiltaan kuin ulkonäöltäänkin ja aikaisemmin se onkin luokiteltu ahvenen alalajiksi.

Aiheesta muualla

Tietoa kalalajeista: Ahven Luke.
Ahven Wikipedia.

	Kalalajit
	ahven \| ankerias \| harjus \| hauki \| härkäsimppu \| järvilohi \| kampela \| karppi \| kiiski \| kirjolohi \| kivisimppu \| kolmipiikki \| kuha \| kuore \| kymmenpiikki \| lahna \| lohi \| made \| muikku \| nahkiainen \| nieriä \| pasuri \| piikkimonni \| puronieriä \| ruutana \| salakka \| siika \| silakka \| sorva \| sulkava \| suutari \| särki \| säyne \| taimen \| toutain \| turpa \| vimpa