Iso Suojärvi (04.695.1.009)

2 230 m <br />

Iso Suojärvi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso Suojärvi
Järvinumero: 04.695.1.009
Vesistöalue: Saraveden valuma-alue (04.695)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 14,07 ha
Syvyys: 27 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,23 km2 230 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Iso Suojärvi on keskikokoinen järvi Vuoksen vesistössä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Iso Suojärven pinta-ala on 14,1 ha. Se on melko pienestä koostaan huolimatta syvä, sen suurin syvyys on 29,7 m. Syvyyden on mitannut Geologinen tutkimuskeskus ottaessaan järvestä pohjasedimenttinäytteitä vuonna 2011.

Iso Suojärvi on latvavesi ja se kuuluu Saraveden valuma-alueeseen. Iso Suojärveen laskee viereinen Keskimmäinen Suojärvi, jonka korkeustaso on sama. Keskimmäinen Suojärveen laskee taas Pieni Suojärvi. Iso Suojärvestä lähtee lasku-uoma Iso Kivijärveen, joka laskee Saraveteen.

Nykytila ja suojelu

Järvi on puhdas ja kirkasvetinen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven kalastoon kuuluvat ahven, hauki, särki, lahna ja ruutana.

Vesilinnuille järvi ei ole paras mahdollinen, koska varsinaisia matalia rantoja ei ole. Järvellä pesii telkkiä ja sinisorsia, joinakin vuosina myös tavi. Kuikkapari käy säännöllisesti järvellä. Laulujoutsenet pysähtyvät muuttomatkoillaan. Kahlaajia on sitä vastoin melko runsaasti: metsäviklo, rantasipi, valkoviklo, taivaanvuohi, lehtokurppa ja kurki. Muutoinkin linnusto on melko runsas. Metsäkanalinnut, petolinnut ja monet tikkalajit käyvät säännöllisesti vierailulla. Laskujoessa on vieraillut joinakin talvina koskikara.

Minkki on levinnyt järvelle. Myös muita näätäeläimiä on ympäristössä. Piisami on myös tuttu näky järvellä, joinakin vuosina myös saukko. Ilveksiä asuu lähistöllä, samoin hirviä. Järven lähiympäristössä on tehty myös havaintoja karhuista, mutta ei pesähavaintoja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven ympärillä on ollut asutusta jo kauan. Nykyisin vanhat maalaistalot ja mäkituvat ovat vapaa-ajankäytössä. Kaikkiaan taloja järven rannalla on kymmenkunta, joista vain pari on tällä hetkellä vakituisina asuntoina.