Mihin palautetta vai molempiin vai ei kumpaankaan?

Wikikipediassa tuli puheeksi, että kun on toisaalta tämä Järviwikin kahvihuone ja toisaalta SYKE:n uuden valuma-aluejakoehdotuksen karttapalvelu, niin kumpaan mahtaa olla parempi antaa palautetta nykyisen (tai joskus mahdollisesti ehkä myös uuden) valuma-aluejaon mahdollisista virheistä tai esim. mahdollisia tarkentavia lisätietoja.

Vai onko parempi laittaa molempiin tai jos yksikin riittää niin kumpaan?

Vai onko mahdollisesti niin, että jos uusi valuma-aluejako tuottaa nykyiseen valuma-aluejakoon korjauksen, niin tarvitseeko sitä ilmoittaa lainkaan, jos se aikanaan otetaan huomioon viran puolesta?

Wikipediaan on jo ehditty luoda tällainen luokkakin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ehdotetut_muutokset_Suomen_valuma-aluejakoon

(Siinä tosin ei ole kovin paljon sisältöä.)

Luonteeltaan nämä tapaukset ovat erilaisia sikäli, että joillain kohteilla on tullut käytyä katsomassa jopa paikan päällä, että miten se vesi siellä oikein virtaa, toisia taas on saatettu tulkita vain kartoilta. Karttatulkinta on haastavaa sikäli, että peruskartassa maastoon verrattuna on usein virheitä, ojia joko puuttuu kartasta tai niitä on piirretty sinne, missä niitä ei ole maastossa, ja näin voi joskus esiintyä epävarmuutta.

Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti.

Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia tai ojia puuttuu konaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää.

Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita.

Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin.

Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki Kartvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on siellä merkitty että olisi asianlaita.

Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan?

Moi, välitän tämän viestin uutta vesistöaluejakoa rakentaville, ja palaan asiaan, kun he vastaavat.

Ja meidän SYKEn asiantuntijoiden vastaus oli:

Kiitos mielenkiinnosta uutta valuma-aluejakoa kohtaan!

Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta valtakunnallista valuma-aluejakoa, joka tulee korvaamaan nykyisen 1990-luvulta peräisin olevan rajauksen. Uusi valtakunnallinen valuma-aluejako tulee perustumaan pintavalunnan suuntaa kuvaavaan virtaussuuntamalliin, jonka laatimisessa hyödynnetään mm. MML:n 10 m:n korkeusmallia sekä rantaviiva-aineistoja.

Pinnanmuodoiltaan tasaisten ihmistoiminnan vaikutuksia täynnä olevien alavien alueiden (mm. runsaasti ojitetut alueet) valuma-aluejaot ovat varsin haasteellisia mallintaa automaattisin menetelmin, mutta eipä ko. alueilla vedenjakajien määrittäminen ole juuri helpompaa edes manuaalisesti karttatulkinnalla tai maastokäynnilläkään. Kaikkien pienien ojien virtaussuuntia ei voida ottaa huomioon valtakunnallisessa valuma-aluejaossa.

2 m:n korkeusmallin hyödyntäminenkään, jota testaillaan tällä hetkellä eri hankkeissa, ei tähän asiaan suoraan auta. 2 m:n korkeusmalli kuvaa jopa "liian" tarkasti maanpinnan korkeutta, jolloin esim. tienpenkereet saattavat estää veden todellisia virtausreittejä ja vääristää valuma-alueiden rajauksia.

Tietyillä alueilla valuma-aluerajaus tulee aina sisältämään enemmän epävarmuutta kuin toisilla lähtöaineistoista riippumatta. Vedenjakaja voikin olla ennemminkin vyöhyke kuin viiva. Em. vedenjakajan sijainnin epävarmuuden visualisoimismahdollisuuksia käyttäjälle on testailtu tietyillä tahoilla.

Vanhan valuma-aluejaon tiedetään sisältävän paljon virheitä ja puutteita, joten kannattaa varmaan antaa palautetta kommentoimalla suoraan luonnosta tulevasta valuma-aluejaosta.

Uudesta valuma-aluejaosta on julkaistu palautetta varten luonnos, jota voi tarkastella internetissä erityisellä karttasovelluksella osoitteessa http://paikkatieto.ymparisto.fi/agol/value/palaute.html. Kyseessä on kuitenkin vasta luonnos, joka saattaa monilta osin vielä muuttua. Palautetta kannattaa siis antaa ainakin sitä kautta. Palautteet ja kommentit sekä niiden huomioiminen tullaan käsittelemään tapauskohtaisesti.

Lisätietoja uudesta valuma-aluejaosta: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja_jarjestelmat/Valumaaluejarjestelma/Uusi_valumaaluejako

Lisätietoja uuden jaon pohjana olevasta virtaussuuntamallista: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja_jarjestelmat/Valumaaluejarjestelma/VALUE__virtaussuuntamalli

Kannattaa testata myös Value - valuma-alueen rajaustyökalua, joka löytyy osoitteesta: [http://paikkatieto.ymparisto.fi/value Lisätietoa työkalusta http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja_jarjestelmat/Valumaaluejarjestelma/VALUE__valumaalueen_rajaustyokalu http://paikkatieto.ymparisto.fi/value Lisätietoa työkalusta http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja_jarjestelmat/Valumaaluejarjestelma/VALUE__valumaalueen_rajaustyokalu]