Lakanjärvi (14.191.1.001)

677 790 m³ <br />6,7779e-4 km³ <br />677 790 000 l <br /> 3 210 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Lakanjärvi
• Järvinumero: 14.191.1.001
• Vesistöalue: Touhtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191)
• Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

• Pinta-ala: 20,35 ha
• Syvyys: 13,43 m
• Keskisyvyys: 3,33 m
• Tilavuus: 677 790 m³6,7779e-4 km³ <br />677 790 000 l <br />
• Rantaviiva: 3,21 km3 210 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Luumäki
• Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Lakanjärvi on osa Kymijoen väliväylää. Lakanjärven vesimuodostuman pintavesityyppi on keskisuuret kangasmaiden joet (OIVA 2013). Järvi-meriwikin mukaan-Suomessa ei ole muita samannimisiä järviä.

Lakanjärven kautta kulkee Kymijoen väliväylä eli ns. Valkealan reitti. Väliväylä saa alkunsa Saimaalta ja yhtyy lopulta Kymijokeen: vesistöreitti kulkee Saimaan Kivijärvestä aina Lappalanjärveen asti, josta se laskee Kymijokeen. (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013.)

Karhulampi

Karhulampi on pieni suolampi Lakanjärven pohjoispuolella. Karhulammelle on tehty virkistyskäyttöä varten kota ja nuotiopaikka tulentekovälineineen, lammella on myös laituri. Karhulammen laavulle johtaa luontopolku läheiseltä Lakkalantieltä: laavu ja sille johtava Tolpankankaan luontopolku (Laavu.org)

Nykytila ja suojelu

Lakanjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti. OIVA:n Hertta-tietokannassa on Lakanjärven vesinäytteenottotietoja aina vuodesta 1962 nykyaikaan (vuoteen 2013) asti. (OIVA 2013.)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lakanjärvestä saa kokemusten perusteella ainakin ahvenia, haukia, särkiä, salakkaa, sorvia ja kuhaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Väliväylää käytettiin uittoon 1970-luvulle asti (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013). Ymparisto.fi sivuston mukaan Mäntyharjun ja Valkealan reiteillä on virkis -tyskäyttökohteena huomattavasti suurempi merkitys kuin pääuomalla. Näiden reittien varsille onkin rakennettu huomattavasti esim. loma-asutusta. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

Aiheesta muualla

• Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella (ymparisto.fi)
• Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
• Pintavesien tyypittely (ymparisto.fi)
• Valkealan reitti (Wikipedia)

Lähteet

Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry. Väliväylä. WWW-dokumentti. http://kyvi.fi/kohteet/kouvola/valivayla/. Ei päivitystietoja. Luettu 23.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 16.7.2013.