Storträsket (83.077.1.001)

10 000 m <br />

Storträsket on keskikokoinen järvi Selkämeren rannikkoalue (83) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Storträsket
Järvinumero: 83.077.1.001
Vesistöalue: Rågårdsdiketin valuma-alue (83.077)
Päävesistö: Selkämeren rannikkoalue (83)

Perustiedot

Pinta-ala: 83,08 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10 km10 000 m <br />
Korkeustaso: 6,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kristiinankaupunki
Maakunta: Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt

2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.

==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä