Storträsket (83.077.1.001)

10 000 m <br />

Storträsket on keskikokoinen järvi Selkämeren rannikkoalue (83) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Storträsket
Järvinumero: 83.077.1.001
Vesistöalue: Rågårdsdiketin valuma-alue (83.077)
Päävesistö: Selkämeren rannikkoalue (83)

Perustiedot

Pinta-ala: 83,08 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10 km10 000 m <br />
Korkeustaso: 6,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kristiinankaupunki
Maakunta: Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt

2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.

==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven välitömällä ranta-alueella ei ole asutusta ja lähistöllä vain pieni muotoinen viljelypalsta, järven voi luokitella 'erämaajärveksi' järvialuetta käytetään virkistys-/metsästysalueena järven ympärillä voidaan vapaasti liikkua koska kesämökki asutusta alueella ei ole. Järvialue toimii laajojen latvavesien keräilyaltaana josta ne on ohjattu kaivettua Rogordsdiket uomaa (n. 600m.)pitkin mereen .

Tarut ja tositarinat

Tositarinat, vuonna 1960 järvelle perustettiin ojitusyhtiö hanke jonka tarkoitus oli leikata kevät tulvien tulvahuippuja syventämällä purouomaa järven ja merenvälissä, hanke sai valtion rahoituksen, suunnittelun ja kunnossapito velvollisuuden, järvelle määrättiin alivedenkorkeus joka piti varmistaa padolla 7.25 metriin merenpinnasta, kyseinen pato jäi kuitenkin tekemättä ja järvi lähes tyhjeni kesäisin ja ruohottui vuosien kuluessa nopeasti, uutta pohjapatoa on yritetty mutta hanke on jäänyt kesken koska vedenpinta kesäisin laskee delleen luvattoman alas.

Tarina kertoo että 1700 luvulla syksyaikaan olisi kirkkovene uponnut järvenselällä ja vienyt mukanaan veneellisen seurakuntalaisia.