Ahuli (35.713.1.018)

4 510 m <br />

Ahuli on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ahuli
Järvinumero: 35.713.1.018
Vesistöalue: Roineen alue (35.713)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 45,71 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,51 km4 510 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kangasala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Ahuli sijaitsee Kangasalan kunnan keskusta lounaispuolella ja laskee vetensä Roineeseen. Valuma-alue on peltovaltainen ja myös haja-asutusta on jonkin verran. Valuma-alueelta tulevan kuormituksen seurauksena Ahuli on rehevöitynyt. Peruskartan mukaan vesikasvillisuutta on erittäin runsaasti.

Nykytila ja suojelu

Ahulin vedenlaatua on tutkittu vuosina 1971, 1982-1983, 1992-1993, 1995, 2002, 2005-2007, 2010, 2013 ja 2015.

Ahulin vesi on peruslaadultaan valuma-alueen peltovaltaisuudesta johtuen sameaa ja runsaselektrolyyttistä. Veden sähkönjohtavuus on luonnontasosta kohonnut. Veden kohtalaisesta tai vahvasta humusleimasta johtuen vedessä on lievä ruskea värisävy. Veden happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on maatalousvaltaisille alueille ominaisesti erittäin hyvä.

Ahuli on rehevöitynyt pelloilta tulleen kuormituksen seurauksena. Fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina paljon ollen pienimmillään lievästi reheville ja enimmillään erittäin reheville vesille ominainen. Myös typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasosta kohonneita. Korkea ravinnetaso mahdollistaa voimakkaan levätuotannon ja levää onkin todettu kesäisin klorofyllipitoisuuden perusteella ajoittain varsin runsaasti. Enimmillään on ylittynyt jopa erittäin rehevien vesien raja-arvo. Kesällä 2015 levää todettiin reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen laatu on säilynyt hyvänä, vaikka lievää hygieenistä nuhraantumista on todettu.

Happitilanne muodostuu ongelmalliseksi sekä talvi- että kesäkerrosteisuuskausien lopulla. Talvisin hapen kuluminen on voimakkaampaa kuin kesällä. Heikoimmillaan happitilanne on ollut tutkituista ajankohdista talvina 2005 ja 2006, jolloin happitilanne on ollut vain välttävää tasoa. Pohjan lähellä todettiin tuolloin happikato, ja happivaje oli koko vesimassassa erittäin voimakasta. Myös kesäisin hapen kuluminen on voimakasta. Pohjan lähellä on todettu happikato mm. vuosina 2010, 2013 ja 2015. Kerrosteisuuden muodostumisajankohta ja sen vakaus vaikuttavat kesäajan happitilanteeseen. Hapen kuluminen on nopeaa korkean rehevyystason vuoksi. Hapettomuuden seurauksena sisäinen kuormitus voimistaa Ahulin rehevöitymiskehitystä.

Ahuli soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät voimakas rehevöityminen ja todetut happitalouden ongelmat. Lisäksi runsas vesikasvillisuus heikentää virkistyskäyttöarvoa.

(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015