Emäpaju (14.923.1.067)
Järvi
Nimi: Emäpaju
Järvinumero: 14.923.1.067
Vesistöalue: Puulan lähialue (14.923)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 108,66 ha
Syvyys: 10,63 m
Keskisyvyys: 2,49 m
Tilavuus: 2 717 570 m³0,00272 km³ <br />2 717 570 000 l <br />
Rantaviiva: 13,17 km13 170 m <br />
Korkeustaso: 94,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kangasniemi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi kuuluu Kangasniemen kuntaan ja valuma-alueena on Puulan lähialue. Puulaveden Pappilansalmea pitkin Ruovedenselälle laskeva Emäpaju ovat kapealla Pujatsalmella toisiinsa liittyvää yhtenäistä vesistöä, jonka keskivedenkorkeus on 94,7 m vaihdellen välillä 94,37 m ja 94,85 m. Tutkimusalueena on ollut 9 m:n syvänne, joka sijaitsee Rautasaaren itäpuolisen vesialueen keskikohdilla.
Järvi on melko kirkasvetinen paitsi pohjanläheinen vesikerros, jossa vesi on ajoittain hyvinkin sameaa. Vesi on väriltään ruskeaa ja tyypiltään runsashumuksinen. Varsinaista hapettomuutta järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja kosteikko
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 9.9.2009 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyviä. Lehtivihreä oli välttävä. Happamuus oli 1 metrissä 6,29 ja 8 metrissä 6,27.
Ympäristölupaviraston ratkaisu, jossa myönnetään Kangasniemen kunnalle lupa suorittaa vesialueen ruoppaukset mm. Pujatsalmen keskiosassa kaivetaan 4–6 m leveitä uomia, joita pitkin salmen läpi virtaava vesi pyritään jakamaan tasaisesti vesikasvustoon. Tavoitteena on muodostaa kosteikkoalue pidättämään veden mukana kulkeutuvaa humusta ja ravinteita. Massat läjitetään uomien läheisyyteen saarekkeiksi, joissa vesilinnut voivat pesiä. Osa massoista voidaan läjittää myös ranta-alueille. Salmen ranta-alueet ovat nykyisellään kasvaneet osittain umpeen ja vesi virtaa salmessa lähes ojamaista uomaa pitkin.
Emäpajulla ruopataan Murhasaaren itäpuolella oleva salmi koko leveydeltään sekä kaivetaan salmen eteläpuoliselle vesialueelle 4–8 m leveä uoma. Uomalla johdetaan salmen läpi virtaava vesi tiheälle kosteikkoalueelle. Uomien ruoppausmassat läjitetään uoman läheisyyteen saarekkeiksi, joissa vesilinnut voivat pesiä.
"Emäpajun luusuassa on tarkoituksenmukaisempaa suorittaa niittoja ja tehdä pienempimuotoisia poteroita vesilintujen elinalueen laajentamiseksi kuin ryhtyä suurisuuntaisiin ruoppauksiin." 17.6.2013 Kangasniemen kunnallislehti.
Emäpajuun laskevat purot
Kaijanlammesta laskeva kirkasvetinen puro, jonka uoma on kivikkoinen sekä Jouhtjärviltä Emäpajuun laskeva kirkasvetinen puro. Kotajärven länsirannalta Emäpajuun laskeva kivikkoinen puro.
Pesintäpaikat
Emäpajun pienet saaret, luodot ja ruovikkoiset poukamat sekä lahdet ovat linnuston suosimia pesäpaikkoja.
Lähteet: Kangasniemen kunnan kuntakeskuksen osayleiskaava/ Luontoselvitys 2005, Etelä-Savon ELY, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).
