Evattu (14.165.1.012)

3 380 m <br />

Evattu on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Evattu
Järvinumero: 14.165.1.012
Vesistöalue: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 22,5 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,38 km3 380 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Evattu sijaitsee Nastolassa noin 14km koilliseen Lahden kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 0,24km² ja sen valuma-alue on kooltaan 15,86km². Järven syvin kohta on noin 3m.

Nykytila ja suojelu

Järvi on arvioitu reheväksi tutkimustulosten perusteella. Tuloksista ei ole nähtävissä huomattavaa poikkeamaa vanhoista mittauksista eli järven tilassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Tilan kehittymisen arviointiin vaikuttaa kuitenkin näytteenottojen vähäisyys. Käyttökelpoisuudeltaan järvi on välttävän tasolla.

Rehevälle järvelle on tyypillistä, että kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat koholla. Evatun kohdalla kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut 80µg/l ja 55µg/l välillä (vuosien -90 ja -05 tulokset). Kokonaistyppipitoisuus oli vuonna 1990 noin 800µg/l, kun taas 2004 se oli melkein 1400µg/l.

Happitilanne on ollut pääpiirteittäin hyvä eikä suurempia happikatoja ole talvisinkaan esiintynyt. Heikoimmat tulokset saatiin kesällä vuonna 1989, kun alusveden hapen kyllästysaste oli 3%, ja talvella 1996, kun kyllästysaste oli 4%. Vuoden 2004 mittauksissa sekä päällysveden- että alusveden hapen kyllästysaste oli 40-60% välillä.

Näkösyvyys on ollut mittauksien aikana (1989-2004) parhaimmillaan 1,1m ja heikoimmillaan 0,5m.