Ilmiinjärvi (34.052.1.002)
Ilmiinjärvi on keskikokoinen järvi Eurajoki (34) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Ilmiinjärvi sijaitsee Köyliön ja Kokemäen rajalla Satakunnassa Hiittenharjun ja Säkylänharjun välissä noin 4 km Köyliönjärvestä pohjoiseen. Järvi on jääkauden jälkeen muodostunut suppa ja ympäristö on heikkapohjaista kangasmetsää. Järvestä purkautuu lasku-uoma Ilmiinoja, joka yhtyy Köyliönjokeen ja Eurajoen vesistöön. Järvessä ei ole saaria.
Nykytila ja suojelu
Koska järveen ei laske kuin muutama oja, on sitä rehevöittänyt ravinnekuorma pääasiassa järven sisäinen. Veden fosforitaso on 6-kertainen luonnossa esiintyvään tasoon verrattuna ja siksi sinileväkukinnot olivat yleisiä 1980- ja 1990-luvuilla.
Ilmiinjärvi on Eurajoen vesistön ainoa järvi, johon on käytetty kemiallisia kunnostustoimia. Fosforit saostettiin alumiini- ja ferrosulfaattikemikaaleilla 1980-luvulla ja toinen saostaminen tehtiin vuonna 1999 käyttäen alumiinikloridia. Viimeinen annos oli liian suuri ja pH-taso laski liikaa ja kaloja kuoli. Vesi kuitenkin kirkastui ja leväkukinnot vähenivät tai loppuivat.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu järvitaimenta, puronieriää ja kirjolohta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on 11 lomamökkiä ja yksi vakituinen asunto, joka on entinen maatila. Sen pohjoispäässä sijaitsee kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin entinen taiteilijakoti Ilmilinna. Vuonna 1905 valmistunut rakennus toimi pitkään Porin kaupungin omistamana kesäsiirtolana.
Tarut ja tositarinat
Paikalliset tarinat kertovat Kuninkaanmännystä, joka on ollut paikalla, kun Ruotsin kuningas vieraili seudulla. Ilmiinjärven rannalla ruokailtiin ja levättiin. Muistona tapahtumasta kuninkaan selkänojana toimineen männyn kylkeen on kiinnitetty kivilaatta. Puu kuitenkin lahosi tyvestään ja se katkaisiin laatan yläpuolellta.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Ilmiinjärvi. Internet-sivu. Viitattu 17.7.2014. [1]
